Kallavesi

Kallavesi voidaan jakaa kahteen alueeseen, Pohjois -Kallaveteen ja Etelä – Kallaveteen. Kummallakin alueella tavataan paljon taimenta ja järvilohta. Kuitenkin Etelä-Kallavettä pidetään parempana alueena sillä petokalat kasvavat siellä paremmin paremman muikkukannan ansiosta. Parhaimmillaan Kallavesi on hyvä vetouistelukohde. Kallavesi sopii myös hyvin ”retkeilykalastajan” kohteeksi, sillä järvisaaristossa on paljon kalamiestä ja retkeilijää palvelevia laavuja, tulipaikkoja ja autiotupia.

Tunnettuja Kallaveden taimenen ja järvilohen ottipaikkoja on Etelä-Kallavedellä on Ollinselkä. Vaihtelevamuotoinen pohja putoaa 40 metriin. Ollinselän ykköspaikkoja ovat Hakosaaren ympäristössä. Etelä-Kallaveden Törsön alue kannattaa myös käydä kokeilemassa.

Kallavedellä vedetään paljon vetopeltejä ja rakseja lohikaloille. Värit valitaan vuodenajan mukaan; kylmän veden aikaan kylmiä värejä; hopean perusvärin päällä on sinisävyisiä värejä. Lämpimän veden aikaan keltaisia ja punaisia sävyjä. Toimiva perusväri on muikku-kuorevärit eli tumma selkä ja vaalea vatsa. Rakseissa käytetään paljon kromivärejä. Muita toimivia värejä ovat violetti ja punainen.

Haukia kannattaa etsiä luotojen ja penkkojen reunamilta. 3 – 6 m syvyiset matalikot ja niiden läheiset penkat ovat hyviä haukipaikkoja. Eteläisellä Kallavedellä Vatasen matalikko ja Kaarlon saari ovat tunnettuja haukipaikkoja.

Info
Kallavesi Kalatalo
Suokatu 42 F 70710 Kuopio

puh. 017 – 185 516
email: esko.aarne.pekkarinen@kuopio.fi
yhteyshenkilö: Kuopion kaupunki Kalatalo / Esko Pekkarinen

Lue lisää: Lupien hinnat ja kalastusaluetiedot

Viiden vuorokauden sää:

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Kuopio numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Kuopio (0,84 E). Ohje.

Aluekuvaus:
Kallaveden vesialueet ovat asumatonta järvisaaristoaluetta. Kallavesi soveltuu hyvin vetouistelualueeksi. Kaupungin yhtenäislupa-alue 8 400 ha.

Kalalajisto:
Ahven, Hauki, Kuha, Lohi, Taimen

Muut palvelut:
Kallavedellä on kattava ”kalamajaverkosto”, kalamiesten vapaasti käytettävissä. Lisäksi saaristossa on paljon laavuja ja nuotiopaikkoja.

Veneenlaskuluiskat:
Veneramppi Kuopion keskustassa

Majoitusmökki

Kalastusmatkat Bo & Tua Uddström

tarjoaa upeat puitteet kokous- ja kalastusretkille Itä-Uudenmaan kauniissa saaristossa, Porvoon vieressä, Emäsalossa. Kokous- ja ruokatilojen lisäksi pieni rantasauna merenäärellä rentouttaa kalastuksen päätteeksi. Kalastamaan lähdemme ryhmäkoon mukaan avoveneellä tai perinteisellä puufiskarilla.

Emäsalon vedet ovat kuuluja kalavesiä. Venerannastamme avautuu kapea saaristovyöhyke, jonka jälkeen aukeaa avomeri. Kalastuksen kohteena ovat etenkin ahvenet ja hauet.

Asiakaspalvelualtis henkilökuntamme palvelee teitä ympäri vuoden saaristilallamme. Järjestämme vuosien kokemuksella palveluita yrityksille, jotka haluavat rauhallisen ympäristön kokouksilleen ja tapahtumilleen. Ruokapalvelut ja ohjelmapalvelut ovat saatavilla toiveidenne mukaisesti.

Kokouksen lomaan sopii erityisesti muutaman tunnin retki Porvoon saaristoon. Kokenut kippari kuljettaa kalastajat parhaille apajille. Kalustomme sopii hyvin 6-12 hengen ryhmille, jotka haluavat viettää päivää saaristossa yhdessä kalastellen. Oppaan johdolla voi kalastaa onkien tai uistinta heittäen. Kesäkalastuksen lisäksi voimme myös kokea talviverkot tai hurauttaa moottorikelkoilla pilkkimään ja kokeilemaan päivän saalista.

Kalastusretkiä tehdään myös talvella. Voit viettää viihtyisää talvipäivää pilkkien tai verkoilla vieraillen.

Kalastuksen lisäksi järjestämme myös muita merellisiä aktiviteetteja. Suosittuja ovat mm. hyljeretket tai vierailut Tove Janssonin Klovharun saarelle.

Osoite:
Tukkilahdentie 50, 06950 Emäsalo
Katso kohde kartalla. 

puh. +358 (0) 19 542887
gsm. +358 (0) 40 5144488 tai +358 (0) 40 5606851
email: tua@uddstrom.fi
www: www.uddstrom.fi
yhteyshenkilö: Bo & Tua Uddström

Viiden vuorokauden Kalasää Emäsalossa

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Emäsalo numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle (0,84 E). Ohje.

Opastoiminnan kuvaus:
Opastettuja kalaretkiä Porvoon saaristoon. Talvella teemme myös kalastusta moottorikelkoilla sekä kelkkasafareita.

Kalastusmuodot:
Heittokalastus, Pyydyskalastus

Kalastamme seuraavia kalalajeja:
Ahven, Hauki, Kuha

Kalusto:
Perinteinen Puu-Fiskari

Majoituspaikan kuvaus:
Rantasauna, jossa on makuupaikat 5:lle hengelle.

Kokous ja ruokailutilat:
Kokoustilaa 16-20 hengelle. Ruokailupaikkoja 30 hengelle. Kokoukset, ruokailut, pikkujoulut ym. tilauksesta.
Muista, että olemme lähellä! Matkaa Helsingistä on vain 50 kilometriä.

Lue lisää kotisivuiltamme!

 

 

Yksi Etelä-Suomen parhaimmista perhokohteista

Karkkilan kosket

Karkkilassa on kaksi hienoa jokikalastusaluetta. Lopen kirkasvetisistä Keritys- ja Puneliajärvestä lähtöisin oleva Saavajoki. Toinen on Pyhäjärvestä lähtöisin oleva Karjaanjoki. Karkkilan kosket ovat Etelä-Suomen hienoimpia koskikalastuskohteita, vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Saavajoessa on kaksi varteenotettavaa koskikalastuskohdetta; Siikalankoski ja Katlakoski. Karjaanjoessa olevat kosket ovat Massakoski, Pitkälänkoski ja Maijalankoski. Joissa on luontaisesti lisääntyvä harjus – ja taimenkanta. Lisäksi Karjaanjoesta voi saada puronieriää. Yleisin kala on kuitenkin kirjolohi, joita istutetaan vuosittain jokiin yli 1000 kappaletta.

Karkkilan kosket ovat kalastettavissa vuoden ympäri. Myllykoskessa voi kalastaa keskellä talveakin, ja monet saavat Myllykosken suvannosta talvella hyviäkin saaliita. Toisin kuin useat muut eteläisen Suomen koskista Karkkilan koskien vesi ei samennu pahasti, vaikka sataisikin paljon. Toisin sanoen Karkkilan koskilla kannattaa käydä vuodenajasta riippumatta.

Pääasiallisesti lehtomaisemassa virtaava hieman humusvetinen koskikalastuskohde. Koskilla pärjää saapas varustein. Suositellaan etenkin perhokalastukseen ja kevyeen heittokalastukseen. Helposti saavutettavia kalastuskohteita ovat mm. Myllykoski, Siikalankoski ja Massakoski. Koskikalastuskohteet sopivat hyvin päiväretkeilykohteiksi. Alueella on tulipaikkoja ja laavu sekä kalastuskohteiden läheisyydessä kulkee luontoreittejä.
-Karkkilan koskista sanottua-

Monet koskista ovat mielenkiintoisia kalastettavia. Koskissa on paljon syviä kuoppia, niskoja ja suvantoja. Perhokalastajien iloksi Karkkilan koskiin istutettavat kalat oppivat nopeasti käyttämään luonnonravintoa hyväksi, ja ovat siten haasteellisia pyydettäviä. Yksi Karkkilan ylpeyksistä on harjus, joka menestyy joissa varsin hyvin. Saaliiksi saadaan ajoittain jopa yli 40 cm harreja. Harrit syövät mielellään pintaravintoa jopa syksyllä. Miltä tuntuisi kalastaa pintaperholla harjusta loka-marraskuussa? Parhaimpia harjuspaikkoja ovat mm. Myllykoski ja Massakoski.

Karkkilan kosket täyttävät vaativammankin kalamiehen vaatimukset. Koskilla on kuitenkin paikkoja, joissa perheen pienimmätkin pääsevät tutustumaan kalastuksen saloihin.

Katso kohde kartalla.

Viiden vuorokauden sää

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Karkkila numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Karkkila (0,84 E). Ohje.

Kalalajisto:

Harjus, Taimen, Kirjolohi, Puronieriä

Kalastusluvat:
– Vuorokausilupa 10 €
– Vuosilupa 50 €
– Lupia myyvät: Karkkilan Pyörä ja Moottori (Karkkilan keskusta, auki ma-pe) ja huoltoasema Masuuni ABC (24 h), Santasalontie 2.
– Masuunissa on lupa-automaatti, josta voi lunastaa luvan yhtä vuorokautta pidemmäksikin ajaksi.
– Karkkilan koskien vuorokausiluvat myös mobiililupina numerosta 0600-8-20909. Hinta on 15,07 euroa/vrk.

Kalastusmuodot:
– Uistin ja perho.
– Taimenen alamitta 60 cm ja harjus 40 cm.
– Saaliskiintiö 2 kalaa / vrk.
– Koskialueilla kahlaten tapahtuva kalastus on kielletty ajalla 10.9.-1.5.

Kalastusvinkit:
– Heittokalastukseen: pienet vaaput (Salmo) ja lipat (Bete Lotto) (hyviä värejä punainen, kupari ja messinki).  Toimiva lusikkauistin on esimerkiksi Helmi Räsänen, Kuusamon Uistin.
– Perhokalastukseen: kirjolohelle Leech ja värikkäät isot perhot. Taimenelle ja harjukselle pupat ja pintaperhot (Kuulapupa, Kivikoppa, Klinkhammer)

Helsinki by sea

Helsingin merikalastuspaikat

Helsingin kaupungilla on yli 14 000 ha kalavesiä heti pääkaupunkiseudun välittömässä läheisyydessä. Merialueelta on tavattu jopa 60 kalalajia, eli lähes kaikki, mitä kalamies siimansa päähän toivoa. Löydät Helsingin alueelta niin urbaaneja silakankalastuspaikkoja kuin ulkomerenlaidalla olevia taimenpaikkoja.

Helsingin merialueilta löydät hyvät kalastuspaikat jokaiselle vuodenajalla. Kesällä kannattaa suunnata Vanhankaupunginlahdelle tai Laajalahdelle ahvenen tai kuhan pyyntiin. Kuhia saa hyvin vetouistelemalla kesäkuun alusta aina elokuuhun asti. Kesän alussa kuhia kertyy esimerkiksi Vanhankaupungin kosken alle, josta niitä saa jigeillä ja vaapuilla.

Ahvenia ja särkikaloja saadaan lähes kaikista rantavesistä; suuremmat ahvenet lymyilevät suurien selkien matalikoilla ja luotojen ympärillä. Myös talvella etenkin Laajalahden matalikot ja rantavedet ovat varteenotettavia ahvenen pilkkipaikkoja. Meritaimenta saadaan hyvin heti jäiden lähdettyä tai loppusyksystä. Parhaimmat paikat ovat ulkosaaristossa, mutta myös rannaltakalastaville löytyy paikkoja esimerkiksi Lauttasaaren nokasta ja Skatanniemestä.

Keväisin ja syksyisin silakanpyynti on monien suosiossa. Hae silakkalitkalla tuoreet ruokakalat esimerkiksi Lauttasaaren sillalta! Myös merisiikaa saadaan rannalta käsin heti jäiden lähdettyä; hyviä paikkoja on mm. Vuosaaressa tai Lauttasaaressa ja jopa uimarannoilta! Jos siianonginta ei ole tuttua, lukaisepa siianongintajuttu Kalastus.comista.

Meritaimenia voi saada myös alla esitetyistä paikoista, joista keväällä kalastetaan siikaa. Taimen on mantereen tuntumassa heti jäiden lähdettyä pari viikon ajan. Toinen sesonki on lokakuun lopusta aina jäiden tuloon asti. Vinkkejä meritaimenen pyyntiin löydät täältä.

Meritaimenia voi saada jopa satama-altaasta. Sekös on urbaania kalastusta, mutta varmasti uniikki kalastuspaikka. Lukaise juttu Kalastus.comin puolella.

Kalapaikkoja kartalla:
Silakkapaikka Lauttasaaressa

Siikapaikka Lauttasaaressa
Siikapaikka Vuosaaressa

Kalastussää alueella:

Huomisen täsmäkalastussää:

Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Helsinki numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Helsinki (0,84 E). Ohje.

Taimenta saa Heinolan virroilta

Heinolan kalapaikat

Heinolan kauniit vesistöt kutsuvat sinut viettämään päivän vesillä vaikka kalastaen.  Jyrängönkoski on ainutlaatuinen urheilukalastusalue perho- ja uistinkalastajalle keskellä kaupunkimiljöötä. Ruotsalainen ja Konnivesi ovat laadukkaita uisteluvesiä, joista siiman päähän voi saada kirkaskylkisen taimenen tai järvilohen. Tunnelmallista kalastusta matkailija löytää Rautjärven kalastusalueelta, missä kirjolohet, ahvenet ja hauet vaanivat vieheitäsi. Heinolassa on kaikille sopivaa kalatsusta – vain tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta.

Ruotsalaisen ja Konniveden väliseen kalastusalueeseen kuuluu Jyrängönkoski, Pikkukoski ja 4 kilometriä Kymenvirtaa. Kalastusalueelle istutetaan taimenta ja kirjolohta. Lisäksi taimenia vaeltaa alueelle ympäröivistä järvistä ja mahdollisuudet suurtaimenen saamiseen ovat hyvät.

Ruotsalaisella ja Konnivedelle myydään vetouistelulupia. Vuosittain järviltä ja niitä yhdistävästä virrasta saadaan 4-6 kg taimenia. Taimenen ja kirjolohen ohella Kymenvirrasta on mahdollisuus saada myös järvilohta. Muista kalalajeista tavataan siikaa, haukea, ahventa ja lämpiminä kesinä myös kuhaa

Hauki ja kuha voivat kasvaa kookkaiksi, suurimmat saadut hauet ovat painaneet yli 10 kiloa ja kuhat yli 6 kiloa.

Rautjärven kalastusalue käsittää kaksi idyllistä istutusjärveä, Rautjärven ja Venejärven, jotka sijaitsevat vain 5 kilometrin päässä Heinolan keskustasta. Luontaisia lajeja järvissä ovat ahven ja hauki. Järviä hoidetaan istuttamalla kirjolohta. Lisäksi järvillä on laavuja, nuotiopaikkoja, polttopuita ja jätehuolto sekä käymälät.

Liikkumista helpottavat pitkospuut. Veneitä on vuokrattavissa Rautjärvelle.

puh. Heinolan kaupunki 03-849 3555
gsm. Heinolan kaupunki Metsätoimisto 0500-308 734
www: www.heinola.fi
yhteyshenkilö: Heinolan kaupunki, Reijo Hynninen

Kalastussää alueella:

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Heinola numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Heinola (0,84 E). Ohje .

Katso ajankohtaiset tiedot kalastusluvista ja veneiden vuokraamisesta.

Sateen jälkeen se syö - vai miten ne sanoo...

Inkoon-Tammisaaren saaristo

Inkoon ja Tammisaaren saaristolle ovat tyypillisiä isot kaislikkolahdet, joiden ympärillä on syvää vettä.

Inkoon ja Tammisaaten saaristo on hyvin monimuotoinen, ja on selvästi jaettavissa kolmeen eri vyöhykkeeseen. Sisäsaaristo hienoine kaislikkolahtineen, välisaaristo hajallaan olevine saarineen ja ulkosaaristo luotoryppäineen. Alue on hyvin monipuolinen ja mielenkiintoinen kalastettava.

Inkoon itäpuolella on Pikkalanlahti, joka tunnetaan kuha-, hauki- ja madepaikoistaan. Itäänpäin mentäessä tulee vastaa Inkoon kirkonkylän lahti, joka tunnetaan isoista hauistaan ja kuhistaan. Alueella on paljon kaislikkolahtia, joita kannattaa kalastaa aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä.

Hyviä ahvenpaikkoja on väylällä, joka johtaa Inkoon hiilivoimalaan. Väylällä on syvää vettä, ja paikalla on paljon pilkkikalastamisen arvoista vettä. Syyspilkintäkausi alkaa lokakuun alkupäivinä. Alueella kannattaa kokeilla venepilkintää aivan jäiden tuloon asti.

Inkoon saaristo on harvaa; suuria saaria on paljon, eikä kiviryppäitä on yhtäpaljon kuin itärannikolla. Mielenkiintoisia hauenkalastuspaikkoja löytää sisäsaariston kaislikkolahtien lisäksi myös välisaaristosta. Haukia saa hyvin koko avovesikauden, tosin kesällä niiden keskikoko pienenee. Hyviä haukiuistimia on mm. Nils Masterilla ja Betellä. Toimivia värejä ovat ehdottomasti sini-hopeat sävyt. Yksi hyvä valinta Inkoon saaristoon on vanha klassikko Sininen Krokotiili tai Kuusamon Räsänen.

Inkoon edustalla on kannattaa kokeilla kylmän veden aikaan meritaimenen kalastusta. Jos omistat merikelpoisen veneen kannattaa ajaa merivartioasema Bågaskärin tienoille. Siellä on paljon luotoryppäitä, jotka sopivat hyvin tyrskykalastukseen.

Sää alueella:

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Tammisaari numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Tammisaari (0,84 E). Ohje.

Veneenlaskuramppeja:
Korsundet sillanpielus
Rösund
Inkoon kirkonkylä
Tammisaaren keskusta

 

Yksi parhaimmista kalapaikoista on suvannon loppuliuku. Siitä voi saada niin kirjolohia kuin haukia.

Vantaajoen Ruutinkoski

Ruutinkoski sijaitsee Vantaan Haltialan tuntumassa, pari kilometriä ylävirtaan Tuusulantien ja Vantaanjoen risteämästä. Kosken monipuolisuuden ansiosta siellä varmasti viihtyvät niin perho- kuin uistinkalastajatkin.

Ruutinkoski virtaa luonnonsuojelualueen läpi. Rantapenkereellä kasvaa rehevä pensaikko ja lehtipuusto, jotka voivat tehdä liikkumisesta hankalan. Liikkumisen helpottamiseksi alueelle on kuitenkin tehty luontopolkuja, jotka yltävät rantakivikoillekin asti. Jos koskea haluaa kalastaa tehokkaasti, kannattaa varata mukaan kahluuvälineet.

Ruutinkoski on reilut 300 metriä pitkä. Pudotusta koskella on noin kolme metriä.

Kalastus on sallittu ainoastaan perho- ja uistinvälineillä Vantaan tai Helsingin kaupungin luvan hankkineille. Mato-onginta on mahdollista vasta suvantoalueella.

Kosken yleiskatsaus on monipuolinen. Niskalta alkavan pääuoman lisäksi kosken reunamilla on pieniä virtoja ikään kuin pieninä puroina. Vettä niissä on isollekin kalalle riittävästi.

Kosken keskiosaan mentäessä virrat yhtyvät yhdeksi noin 30 metriä leveäksi virraksi. Kivikkoinen, mietovirtainen ja monttuja sisältävä kosken keskiosa tarjoaa kaloille paljon piilopaikkoja.

Mietovirtaisen keskiosan jälkeen koski kapenee kosken kiivaimmaksi osuudeksi. Kuohuissa viihtyvät taimenet ja lohenpoikaset, kun taas harjukset ja kirjot ovat miehittäneet joen keskiosan.

Koski päättyy isoon suvantoon. Se on kosken kalaisin osuus. Kirjolohet parveilevat virran päässä ja tekevät iskujaan kosken suuhun.

Kalasto
Ruutinkosken kalasto on lohikalapitoinen. Ruutinkoski on ensimmäinen suuri koski, jonka nousulohet ja -taimenet kohtaavat pyrkiessään jokea ylöspäin. Nousukalat jäävät lepäämään kosken poteroihin – etenkin niskalla niiden on nähty syksyisin pintovan ahkerasti. Vuosittain koskesta saadaankin useita nousukaloja.

Vantaan kaupunki istuttaa kirjolohia jokeen. Tankkiauto käy tyhjentämässä sisältönsä pari kilometriä kosken alapuolella olevan Tuusulantien sillan alle.

Ruutinkosken niska on kuuluisa suurista turvistaan. Ne käyvät kesäiltoina perhomiesten pieniin pintaperhoihin.

Sijainti kartalla.

 

kalastus-ahvenanmaa-11

Kalareissu Ahvenanmaan keväisille vesille

Vaikka hienoinen matkaväsymys edellisen reissupäivän ja illan kohteiden kiertämisen jälkeen oli läsnä aamuherätyksen hetkellä, karisivat unet silmistä nopeasti. Ulkona valkeni kirkkaan kuulas kevät aamu ja edessä oli upea reissu merelle. Avarien maisemien, aaltojen kohinan ja kimalluksen lisäksi ohjelmassa oli kalastusta oppaan kanssa.

Kahvin ja aamiaisen jälkeen teimme siirtymän Maarinanhaminan länsipuolelle Kungsjön-alueelle. Siellä näimme jo matkan päästä, kuinka kalaopas Thomas Strandvik odotti meitä sovitussa paikassa. Perillä tervehdimme, puimme haalarit päälle ja sen pidemmittä puheitta hyppäsimme veneeseen.

Olipa kalastukseen käytettäväksi miten paljon aikaa tahansa, niin sitä on kuitenkin aina liian vähän. Niin myös tällä kertaa. Niinpä päätimme lyhyen pohdinnan jälkeen aloittaa kokeilla ensin saariston pulskiksi tunnettujen haukien ottihalujen selvittämisestä. Jos tilanne näyttäisi siltä, voisimme myöhemmin päivittää suunnitelmaa.

kalastus ahvenanmaa (2)

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli kaislikkoinen lahdenpohjukka. Aikamme nakkelimme siinä ilman saalista, joskin turhaksi ei sekään pysähdys jäänyt. Saimme nimittäin ihastella komean merikotkan liitelyä.

Seuraava paikka kurottautui edellisestä lahdesta sisemmäs pieneen matalaan ja pitkään poukamaan, josta oli edelleen kaislikon läpi yhteys sisäjärveen, jossa hauet kävivät – ja ilmeisimmin nyt olivat – kutemassa. Melko pian saimmekin päivän ensimmäisen tapahtuman, kuin kiloinen koirashauki päätti näyttää liian lähelle tulleelle jerkille, ettei se ollut tervetullut. Niitä näitä turistessa vierähti hetki toisensa jälkeen.

kalastus ahvenanmaa (4)

Jatkoimme paikassa vielä kotvan, mutta hiljaisissa merkeissä. Paikalla oli pari muutakin venettä, joten ilmeisimmin kaikki innokkaimmat kalat olivat jo onneaan kokeilleet.

kalastus ahvenanmaa (7)

Vaihdoimme toisaalle, matalaan ja laajempaan lahteen. Siellä näimmme tämän tästä pöllähdyksiä, jotka kertoivat haukien olevan läsnä, mutta pitävän suunsa kiinni ja välttelevän venettä. Joku hurja jopa seurasi vieheitä, mutta yksikään niistä ei tärpännyt. Siirryimme varasuunnitelmaan.

kalastus ahvenanmaa (8)

Saman lahden suulla oli kallioinen ranta, johon avomereltä puhaltava tuuli paiskoi aaltoja. Niiden sekaan Jussi ehti heittää lusikkansa pari-kolme kertaa, kun aaltojen seasta erottui pärskähdys. Vapa taipui mutkalle ja räikkä huudahti.

Siiman toisessa päässä teutaroi meritaimen.

kalastus-ahvenanmaa-11

Muutaman minuutin päästä sen kylki välkehti kilvan saamamiehen hymyn kanssa.

Puntari oli hurjassa vireessä. Kalalla oli painoa 2,6 kiloa.

Puntari oli hurjassa vireessä. Kalalla oli painoa 2,6 kiloa.

Ennätys oli tosiasia.

Seuraavaksi siirryimme hieman ulommas. Suuremmat aallot löivät komeasti rantaan ja pärskähtivät kivistä kirkkaana välkkyviksi helmiksi. Niiden tykö heittelimme vieheitä ja kotvan päästä tapahtui taas. Toistamiseen Jussilla. Tällä kertaa siiman päässä oli hivenen edellistä pienempi, mutta selvästi pirteämpi, kirkas kutematon kala.

kalastus ahvenanmaa (13)

Kellon hivuttauduttua puolen päivän yli kävi vielä muutama taimen tökkäämässä vieheitä. Sen enempää ei meri enää antanut. Niinpä jossain kohtaa – vaikka päivä oli mitä parhain, seura hyvää ja opastus ensiluokkaista – oli todettava, että kaikki hyvä päättyy aikanaan ja suunnattava kohti rantaa. Yhtä hienoa kokemusta ja taimenennätystä rikkaampana. Ahvenanmaan vesille palaisimme vielä monta kertaa.

kalastus ahvenanmaa (14)

NUKARIN SAHANKOSKI

Nukarin kosket

Nukarin kylässä Nurmijärven kunnassa sijaitsee Nukarin koski. Se on Vantaanjoen vesistön suurin koskiosuus. Pituutta sille kertyy 2000 metriä ja pudotusta 25 metriä.

Nukarin kosket on yksi Vantaanjoen suosituimmista kalapaikoista. Etenkin perhomiehet ovat löytäneet sen mielenkiintoisena ja monipuolisena koskena.

Koski virtaa osittain vuolaana 25 m pudotuksesta johtuen. Kovan kosken lisäksi koskiosuudelta löytyy myös hidasvirtaista suvantoaluetta. Hienoja hidasvirtaisia koskialueita on erityisesti koskialueen loppuosassa. Varsinaisen koskialueen päätyttyä, kävele polkua alavirtaan. Siellä vastaan tulee pieniä virtoja, jotka ovat ilmisesti pohjalähteiden vuoksi sulana myös talvella.

Perho- ja uistinkalastajat löytävät varmasti omat mieluisat koskipätkänsä Nukarilta. Suvannot ovat pullollaan kirjolohia, jotka purevat ahnaasti perhoon ja UL-kalastajan pyydyksiin. Vuolaammissa koskissa taimenet ja harjukset ovat perhokalastajien saatavilla.

Melojan on valmistauduttava rantautumaan oikealle, länsirannalle ennen jalankulkusiltaa. Ohitus: polkua pitkin tielle, josta vasemmalle kosken yli urheilukentän tienhaaraan, josta oikealle takaisin rantaan. Kantomatka noin 1000 metriä. Rannoilla kiertää useita reittejä ja Vantaanjoen ylittää useita siltoja. Alueella on myös laavu.

Istutettuja ja luonnonkaloja
Nukarilla kalastaja saa varmasti vastinetta luvalleen. Koskeen istutetaan nimittäin vuosittain noin 2000 kg kirjolohia.

Vuotuisten harjusistutusten vuoksi harjuskanta Nukarilla on vahva. Vantaanjoen harjushan on tunnetusti nopeakasvuinen, joten mukavia harjussaaliita on Nukarilla odotettavissa. Nykyään jopa yli kolmekymppiset harjukset ovat perhomiehen arkipäivää.

Mielenkiintoisin kosken eläjä, paikallinen taimen, esiintyy melko runsaslukuisena Nukarin kosken kuohuissa. Mitantäyttäviin yksilöihin törmää kuitenkin harvoin, mutta kolmekymppinen nukarilainen pippurinen taimen ilahduttaa kalamiehiä harvakseltaan. Vapautathan taimenen, sillä se on uhanalainen!

Muista kalalajeista erityismaininnan ansaitsee turpa. Suurikokoiseksi kasvaneena se on mukava yllätys. Parhaiten niitä saa kosken rauhallisimmilta osuuksilta.

Haukeakaan ei saa unohtaa. Se puree silloin tällöin siimasi poikki suvantoalueilla.

Viehevihjeitä
Perhokalastus on suosituin kalastusmuoto Nukarilla. Perhomiehen valikoimasta tulisi löytyä perinteisten istariperhojen lisäksi ötökkäjäljitelmiä. Liitsisarjan perhoista mainittavimman arvoiset perhot ovat kuulapääleechit, zonkkerit ja tinselit. Pyytävimmät värit ovat olleet puna-kelta-mustasävyt. Nymfeistä mieluisin kirjoille on ollut Montana-nymfi 10-14 kokoluokassa.

Harjukset ja taimenet vaativat ötökkäjäljitelmiä. Pintaperhoista varmoja pyytäjiä ovat klinkhammertyyppiset perhot kokoluokassa 12-16. Pienistä uppoperhoista oliivin vihreä kuulapupa (12-14) on ollut kesäkautena antoisa perho harjuksen, taimenen ja kirjon onginnassa.

Nukari on miellyttävä kalapaikka myös Ul-kalastajille. Valkoiset kaksihäntäiset jigit ovat päätyneet monen kirjon viimeiseksi ateriaksi. Muista hyvistä väreistä keltainen ja punainen ovat olleet toimivia.

Pienillä lipoilla ja vaapuilla myös saadaan kalaa.

Kalatusluvat:
Nukarin SEO ja Jokelan Teboil.

Sijainti kartalla.

 

Myllykoski ruskan aikaan

Vantaanjoen Myllykoski

Nurmijärvellä Hämeenlinnan moottoritien vieressä Nurmijärven liittymän kohdalla sijaitsee Myllykoski. Helsingistä autolla tulee matkaa sinne vain noin puoli tuntia.

Kosken kallioiset ja kivikkoiset rantamaisemat tuovat mieleen keskisuomalaiset taimenkosket. Kunnostusten ansiosta Myllykosken kalastusalueelle kertyy pituutta jopa 2,5 km, joten suurikaan väenpaljous ei haittaa kalastajia. Aina löytyy miehittämättömiä ottipaikkoja.

Mielenkiintoisimmat virrat löytyvät Myllykosken sillan yläpuoliselta alueelta. Suurin osa kalastajista jää ronkkimaan vastaistutettuja kaloja sillan tuntumasta. Viekkaimmat kalat ovat vaihtaneet maisemia heti istutuksen jälkeen ja asustavat alueen ylä- tai alapuolisilla pienillä virtapätkillä. Myös osa Nukarille istutetuista kaloista valahtaa alas Myllykosken yläpuolisille alueille.

Nurmijärven Myllykoski on Vantaanjoen koskialueista ehkä suosituin kalastuskohde. Vuosittain alueelle myydään n. 2000 kalastuslupaa. Alueella on taimenen pysyvä rauhoitus. Yleisin saaliskala on kirjolohi jota istutetaan pyyntikokoisena vuosittain n.1000 kappaletta. Harjus on myös kotiutunut koskialueelle verrattain hyvin. Alue on kokonaisuudessaan erityiskalastusalue, jolla kalastaminen on tarkkaan säänneltyä ja valvottua. Vain perhokalastus on sallittu.

Myllykosken alueelle istutetaan vuosittain kirjolohta yhteensä noin 1000 kiloa 200 kilon erissä kalastuskauden aikana. Istutettava kirjolohi on pääosin nk. jenkkikantaa. Kyseinen kanta on alkuperältään villein meillä olevista kannoista, jonka johdosta se ei sovellu laajempaan kaupalliseen kalankasvatukseen.

”Jenkkikirjon” ominaisuudet ovat aivan omaa luokkaansa. Se on kova taistelija ja sopeutuu erittäin nopeasti luonnon ympäristöön oppien ravinnon käyttöön jo vuorokauden kuluessa istutuksesta. Sen elinkaari ja selviäminen on selvästi tavallista kirjoa parempi. Lisäksi se on pirullisen vaikea pyydettävä. Tarkempaa ja valikoivampaa lohikalaa meikäläisistä vesistä tuskin löytää. ”Jenkkikirjo” voi pitää kokenuttakin perhokalastajaa täysin pilkkanaan.

Kaikki alueelle tulevat istutukset ovat peräisin tautitarkkailun piirissä olevilta laitoksilta.  Alueelle istutetaan myös taimenen poikasia.


Kalalajit:

Taimen, kirjolohi, turpa, harjus

Kalastusluvat:
Katso ajankohtaiset lupatiedot ja määräykset täältä.

Sijainti kartalla.