 |
|
Pitkäkoski & Ruutinkoski
|
|
 |
|
PITKÄKOSKI & RUUTINKOSKI Pitkäkoski ja Ruutinkoski ovat Vantaajoessa Helsingin ja Vantaan rajalla. Rehevän aarnimaisen luonnonsuojelualueen läpi kulkevat kosket luovat puitteet ehkä pääkaupunkiseudun hienoimpaan koskikalastukseen.
|
 |
Pitkäkoski on noin 1100 metriä pitkä koski, jolla on pudotusta 5 metriä. Se alkaa rännimäisenä ja kivikkoisena koskena, jossa on paljon paikkoja kaloille. Liikkuminen Pitkäkosken rantamailla on vaivatonta. Rantapenkereen yllä kulkee polkuja, joita suositellaan käytettäväksi.
Suurille kaloille mieluisat poterot ovat kosken alapuolisella hidasvirtaisella alueella. Nämä ovat mahdollisia nousukalojen lepopaikkoja ja kirjolohien olinpaikkoja. Pitkäkoski soveltuu hyvin normaalin vedenkorkeudella kevyeen perhokalastukseen ja UL –kalastukseen. UL –kalastajan kannattaa varata Pitkäkoskelle pieniä vaappuja ja lippoja. Perhokalastajan kannalta mielenkiintoisin pyydettävä on harjus, joka tankkaa syksyisin ahkerasti pintaravintoa. Syyskuu on Pitkäkoskella parasta harjusaikaa, jos voimakkaita sateita ei ole lähiaikoina ollut. Pitkäkoski on myös nousukalojen pysähtymispaikka, ja siitä saadaan vuosittain paljon suuria meritaimenia.
|
|
Ruutinkoski sijaitsee Vantaan Ylästön alueella, pari kilometriä ylävirtaan Tuusulantien ja Vantaanjoen risteämästä. Kosken monipuolisuuden ansiosta siellä varmasti viihtyvät niin perho- kuin uistinkalastajatkin. Ruutinkoski on reilut 300 metriä pitkä. Pudotusta koskella on noin kolme metriä.
Kosken yleiskatsaus on monipuolinen. Niskalta alkavan pääuoman lisäksi kosken reunamilla on pieniä virtoja ikään kuin pieninä puroina. Vettä niissä on isollekin kalalle riittävästi.
Kosken keskiosaan mentäessä virrat yhtyvät yhdeksi noin 30 metriä leveäksi virraksi. Kivikkoinen, mietovirtainen ja monttuja sisältävä kosken keskiosa tarjoaa kaloille paljon piilopaikkoja.
|
|
Mietovirtaisen keskiosan jälkeen koski kapenee kosken kiivaimmaksi osuudeksi. Kuohuissa viihtyvät taimenet ja lohenpoikaset, kun taas harjukset ja kirjot ovat miehittäneet joen keskiosan.
Koski päättyy isoon suvantoon. Se on kosken kalaisin osuus. Kirjolohet parveilevat virran päässä ja tekevät iskujaan kosken suuhun.
|
 |
| Info |
 |
|
|
|
| Linkkejä |
 |
|
|
|
|
 |
Kalastuskohde |
 |
| |
 |
 |
| Aluekuvaus: |
Pitkäkoski ja Ruutinkoski ovat pääkaupunkiseudun hienoimpia kalastuspaikkoja, jotka sijaitsevat keskellä vehmasta luontoa. Kalapaikkojen ympärillä kulkevat ulkoilureitit ja koskipaikat ovat helposti saavutettavissa joko julkisilla kulkuvälineillä ja omalla autolla. Parhaimmillaan kosket ovat kevättulvien jälkeen ja ensimmäisten syyssateiden jälkeen. Jotta kalastus onnistuisi hyvin, ota mukaan saappaat tai kahluusaappaat. |
| Kalalajisto: |
Harjus, Lohi, Taimen, Kirjolohi
|
| Kalastusluvat: |
Vantaan luvanmyyntipisteet:
Vantaan uimahallit (Martinlaakso, Myyrmäki, Tikkurila, Korso ja Hakunila)
Vantaan kaupungin liikuntapalvelut (Kielotie 20 C, Tikkurila)
Vantaan kaupungin yhteispalvelupisteet
Vantaankosken kioski
Alle 18 vuotias ei tarvitse Vantaan kaupungin kalastuslupaa.
Helsingin luvanmyyntipisteet:
KALASTUS JA VAPAA-AIKA WIRGINIA Sturenkatu 43 - 45, puh. (09) 753 7272
LIIKUNTAVIRASTO, kassa Paavo Nurmen kuja 1, puh. (09) 310 87759
TYRSKYTAIMEN Kauppakartanonkatu, puh. (09) 323 3231
Meri-info, Viikintie 1, puh. (09) 310 87777
STOCKMANN Aleksanterinkatu 52, puh. (09) 1211
Lupien hinnat:
3 €/vrk (vantaalaiset & helsinkiläiset)
5 €/vrk (ulkokuntalaiset)
10 €/viikko (ulkokuntalaiset)
20 €/vuosi (vantaalaiset & helsinkiläiset)
34 €/vuosi (ulkokuntalaiset)
|
| Kalastusvinkit: |
Perhokalastajan kannattaa varata mukaansa leechejä, zonkkereita (kirjolohi), Klinkhammereita (harjus) ja virheitä uppoperhoja. Harjukset ja taimenet syövät kesäisin sekä syksyisin hanakasti pinnasta, joten pintaperhoja mukaan.
Hyviä vaappumerkkejä ovat mm. Salmo, Nils Master
ja Lord. Lipoista kokeile Beten Lottoa, Laxmannia
tai Meppsia. Hyviä viehevärejä ovat esim. oranssi-mustan ja punaisen-yhdistelmät, metalliväreistä messinki ja kupari. Vieheiden koko alle 7 cm. Kesäkalastuksessa riittää alle 0.25 mm siima, mutta syksyllä nousukalojen ollessa joessa suositellaan yli 0.30 mm paksuista siimaa tai kestävää kuitusiimaa. |
|
|
 |
|