Yksi Etelä-Suomen parhaimmista perhokohteista

Karkkilan kosket

Karkkilassa on kaksi hienoa jokikalastusaluetta. Lopen kirkasvetisistä Keritys- ja Puneliajärvestä lähtöisin oleva Saavajoki. Toinen on Pyhäjärvestä lähtöisin oleva Karjaanjoki. Karkkilan kosket ovat Etelä-Suomen hienoimpia koskikalastuskohteita, vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Saavajoessa on kaksi varteenotettavaa koskikalastuskohdetta; Siikalankoski ja Katlakoski. Karjaanjoessa olevat kosket ovat Massakoski, Pitkälänkoski ja Maijalankoski. Joissa on luontaisesti lisääntyvä harjus – ja taimenkanta. Lisäksi Karjaanjoesta voi saada puronieriää. Yleisin kala on kuitenkin kirjolohi, joita istutetaan vuosittain jokiin yli 1000 kappaletta.

Karkkilan kosket ovat kalastettavissa vuoden ympäri. Myllykoskessa voi kalastaa keskellä talveakin, ja monet saavat Myllykosken suvannosta talvella hyviäkin saaliita. Toisin kuin useat muut eteläisen Suomen koskista Karkkilan koskien vesi ei samennu pahasti, vaikka sataisikin paljon. Toisin sanoen Karkkilan koskilla kannattaa käydä vuodenajasta riippumatta.

Pääasiallisesti lehtomaisemassa virtaava hieman humusvetinen koskikalastuskohde. Koskilla pärjää saapas varustein. Suositellaan etenkin perhokalastukseen ja kevyeen heittokalastukseen. Helposti saavutettavia kalastuskohteita ovat mm. Myllykoski, Siikalankoski ja Massakoski. Koskikalastuskohteet sopivat hyvin päiväretkeilykohteiksi. Alueella on tulipaikkoja ja laavu sekä kalastuskohteiden läheisyydessä kulkee luontoreittejä.
-Karkkilan koskista sanottua-

Monet koskista ovat mielenkiintoisia kalastettavia. Koskissa on paljon syviä kuoppia, niskoja ja suvantoja. Perhokalastajien iloksi Karkkilan koskiin istutettavat kalat oppivat nopeasti käyttämään luonnonravintoa hyväksi, ja ovat siten haasteellisia pyydettäviä. Yksi Karkkilan ylpeyksistä on harjus, joka menestyy joissa varsin hyvin. Saaliiksi saadaan ajoittain jopa yli 40 cm harreja. Harrit syövät mielellään pintaravintoa jopa syksyllä. Miltä tuntuisi kalastaa pintaperholla harjusta loka-marraskuussa? Parhaimpia harjuspaikkoja ovat mm. Myllykoski ja Massakoski.

Karkkilan kosket täyttävät vaativammankin kalamiehen vaatimukset. Koskilla on kuitenkin paikkoja, joissa perheen pienimmätkin pääsevät tutustumaan kalastuksen saloihin.

Katso kohde kartalla.

Viiden vuorokauden sää

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Karkkila numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Karkkila (0,84 E). Ohje.

Kalalajisto:

Harjus, Taimen, Kirjolohi, Puronieriä

Kalastusluvat:
– Vuorokausilupa 10 €
– Vuosilupa 50 €
– Lupia myyvät: Karkkilan Pyörä ja Moottori (Karkkilan keskusta, auki ma-pe) ja huoltoasema Masuuni ABC (24 h), Santasalontie 2.
– Masuunissa on lupa-automaatti, josta voi lunastaa luvan yhtä vuorokautta pidemmäksikin ajaksi.
– Karkkilan koskien vuorokausiluvat myös mobiililupina numerosta 0600-8-20909. Hinta on 15,07 euroa/vrk.

Kalastusmuodot:
– Uistin ja perho.
– Taimenen alamitta 60 cm ja harjus 40 cm.
– Saaliskiintiö 2 kalaa / vrk.
– Koskialueilla kahlaten tapahtuva kalastus on kielletty ajalla 10.9.-1.5.

Kalastusvinkit:
– Heittokalastukseen: pienet vaaput (Salmo) ja lipat (Bete Lotto) (hyviä värejä punainen, kupari ja messinki).  Toimiva lusikkauistin on esimerkiksi Helmi Räsänen, Kuusamon Uistin.
– Perhokalastukseen: kirjolohelle Leech ja värikkäät isot perhot. Taimenelle ja harjukselle pupat ja pintaperhot (Kuulapupa, Kivikoppa, Klinkhammer)

Taimenta saa Heinolan virroilta

Heinolan kalapaikat

Heinolan kauniit vesistöt kutsuvat sinut viettämään päivän vesillä vaikka kalastaen.  Jyrängönkoski on ainutlaatuinen urheilukalastusalue perho- ja uistinkalastajalle keskellä kaupunkimiljöötä. Ruotsalainen ja Konnivesi ovat laadukkaita uisteluvesiä, joista siiman päähän voi saada kirkaskylkisen taimenen tai järvilohen. Tunnelmallista kalastusta matkailija löytää Rautjärven kalastusalueelta, missä kirjolohet, ahvenet ja hauet vaanivat vieheitäsi. Heinolassa on kaikille sopivaa kalatsusta – vain tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta.

Ruotsalaisen ja Konniveden väliseen kalastusalueeseen kuuluu Jyrängönkoski, Pikkukoski ja 4 kilometriä Kymenvirtaa. Kalastusalueelle istutetaan taimenta ja kirjolohta. Lisäksi taimenia vaeltaa alueelle ympäröivistä järvistä ja mahdollisuudet suurtaimenen saamiseen ovat hyvät.

Ruotsalaisella ja Konnivedelle myydään vetouistelulupia. Vuosittain järviltä ja niitä yhdistävästä virrasta saadaan 4-6 kg taimenia. Taimenen ja kirjolohen ohella Kymenvirrasta on mahdollisuus saada myös järvilohta. Muista kalalajeista tavataan siikaa, haukea, ahventa ja lämpiminä kesinä myös kuhaa

Hauki ja kuha voivat kasvaa kookkaiksi, suurimmat saadut hauet ovat painaneet yli 10 kiloa ja kuhat yli 6 kiloa.

Rautjärven kalastusalue käsittää kaksi idyllistä istutusjärveä, Rautjärven ja Venejärven, jotka sijaitsevat vain 5 kilometrin päässä Heinolan keskustasta. Luontaisia lajeja järvissä ovat ahven ja hauki. Järviä hoidetaan istuttamalla kirjolohta. Lisäksi järvillä on laavuja, nuotiopaikkoja, polttopuita ja jätehuolto sekä käymälät.

Liikkumista helpottavat pitkospuut. Veneitä on vuokrattavissa Rautjärvelle.

puh. Heinolan kaupunki 03-849 3555
gsm. Heinolan kaupunki Metsätoimisto 0500-308 734
www: www.heinola.fi
yhteyshenkilö: Heinolan kaupunki, Reijo Hynninen

Kalastussää alueella:

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Heinola numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Heinola (0,84 E). Ohje .

Katso ajankohtaiset tiedot kalastusluvista ja veneiden vuokraamisesta.

kalastus-ahvenanmaa-11

Kalareissu Ahvenanmaan keväisille vesille

Vaikka hienoinen matkaväsymys edellisen reissupäivän ja illan kohteiden kiertämisen jälkeen oli läsnä aamuherätyksen hetkellä, karisivat unet silmistä nopeasti. Ulkona valkeni kirkkaan kuulas kevät aamu ja edessä oli upea reissu merelle. Avarien maisemien, aaltojen kohinan ja kimalluksen lisäksi ohjelmassa oli kalastusta oppaan kanssa.

Kahvin ja aamiaisen jälkeen teimme siirtymän Maarinanhaminan länsipuolelle Kungsjön-alueelle. Siellä näimme jo matkan päästä, kuinka kalaopas Thomas Strandvik odotti meitä sovitussa paikassa. Perillä tervehdimme, puimme haalarit päälle ja sen pidemmittä puheitta hyppäsimme veneeseen.

Olipa kalastukseen käytettäväksi miten paljon aikaa tahansa, niin sitä on kuitenkin aina liian vähän. Niin myös tällä kertaa. Niinpä päätimme lyhyen pohdinnan jälkeen aloittaa kokeilla ensin saariston pulskiksi tunnettujen haukien ottihalujen selvittämisestä. Jos tilanne näyttäisi siltä, voisimme myöhemmin päivittää suunnitelmaa.

kalastus ahvenanmaa (2)

Ensimmäinen pysähdyspaikka oli kaislikkoinen lahdenpohjukka. Aikamme nakkelimme siinä ilman saalista, joskin turhaksi ei sekään pysähdys jäänyt. Saimme nimittäin ihastella komean merikotkan liitelyä.

Seuraava paikka kurottautui edellisestä lahdesta sisemmäs pieneen matalaan ja pitkään poukamaan, josta oli edelleen kaislikon läpi yhteys sisäjärveen, jossa hauet kävivät – ja ilmeisimmin nyt olivat – kutemassa. Melko pian saimmekin päivän ensimmäisen tapahtuman, kuin kiloinen koirashauki päätti näyttää liian lähelle tulleelle jerkille, ettei se ollut tervetullut. Niitä näitä turistessa vierähti hetki toisensa jälkeen.

kalastus ahvenanmaa (4)

Jatkoimme paikassa vielä kotvan, mutta hiljaisissa merkeissä. Paikalla oli pari muutakin venettä, joten ilmeisimmin kaikki innokkaimmat kalat olivat jo onneaan kokeilleet.

kalastus ahvenanmaa (7)

Vaihdoimme toisaalle, matalaan ja laajempaan lahteen. Siellä näimmme tämän tästä pöllähdyksiä, jotka kertoivat haukien olevan läsnä, mutta pitävän suunsa kiinni ja välttelevän venettä. Joku hurja jopa seurasi vieheitä, mutta yksikään niistä ei tärpännyt. Siirryimme varasuunnitelmaan.

kalastus ahvenanmaa (8)

Saman lahden suulla oli kallioinen ranta, johon avomereltä puhaltava tuuli paiskoi aaltoja. Niiden sekaan Jussi ehti heittää lusikkansa pari-kolme kertaa, kun aaltojen seasta erottui pärskähdys. Vapa taipui mutkalle ja räikkä huudahti.

Siiman toisessa päässä teutaroi meritaimen.

kalastus-ahvenanmaa-11

Muutaman minuutin päästä sen kylki välkehti kilvan saamamiehen hymyn kanssa.

Puntari oli hurjassa vireessä. Kalalla oli painoa 2,6 kiloa.

Puntari oli hurjassa vireessä. Kalalla oli painoa 2,6 kiloa.

Ennätys oli tosiasia.

Seuraavaksi siirryimme hieman ulommas. Suuremmat aallot löivät komeasti rantaan ja pärskähtivät kivistä kirkkaana välkkyviksi helmiksi. Niiden tykö heittelimme vieheitä ja kotvan päästä tapahtui taas. Toistamiseen Jussilla. Tällä kertaa siiman päässä oli hivenen edellistä pienempi, mutta selvästi pirteämpi, kirkas kutematon kala.

kalastus ahvenanmaa (13)

Kellon hivuttauduttua puolen päivän yli kävi vielä muutama taimen tökkäämässä vieheitä. Sen enempää ei meri enää antanut. Niinpä jossain kohtaa – vaikka päivä oli mitä parhain, seura hyvää ja opastus ensiluokkaista – oli todettava, että kaikki hyvä päättyy aikanaan ja suunnattava kohti rantaa. Yhtä hienoa kokemusta ja taimenennätystä rikkaampana. Ahvenanmaan vesille palaisimme vielä monta kertaa.

kalastus ahvenanmaa (14)