Taimenta saa Heinolan virroilta

Heinolan kalapaikat

Heinolan kauniit vesistöt kutsuvat sinut viettämään päivän vesillä vaikka kalastaen.  Jyrängönkoski on ainutlaatuinen urheilukalastusalue perho- ja uistinkalastajalle keskellä kaupunkimiljöötä. Ruotsalainen ja Konnivesi ovat laadukkaita uisteluvesiä, joista siiman päähän voi saada kirkaskylkisen taimenen tai järvilohen. Tunnelmallista kalastusta matkailija löytää Rautjärven kalastusalueelta, missä kirjolohet, ahvenet ja hauet vaanivat vieheitäsi. Heinolassa on kaikille sopivaa kalatsusta – vain tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta.

Ruotsalaisen ja Konniveden väliseen kalastusalueeseen kuuluu Jyrängönkoski, Pikkukoski ja 4 kilometriä Kymenvirtaa. Kalastusalueelle istutetaan taimenta ja kirjolohta. Lisäksi taimenia vaeltaa alueelle ympäröivistä järvistä ja mahdollisuudet suurtaimenen saamiseen ovat hyvät.

Ruotsalaisella ja Konnivedelle myydään vetouistelulupia. Vuosittain järviltä ja niitä yhdistävästä virrasta saadaan 4-6 kg taimenia. Taimenen ja kirjolohen ohella Kymenvirrasta on mahdollisuus saada myös järvilohta. Muista kalalajeista tavataan siikaa, haukea, ahventa ja lämpiminä kesinä myös kuhaa

Hauki ja kuha voivat kasvaa kookkaiksi, suurimmat saadut hauet ovat painaneet yli 10 kiloa ja kuhat yli 6 kiloa.

Rautjärven kalastusalue käsittää kaksi idyllistä istutusjärveä, Rautjärven ja Venejärven, jotka sijaitsevat vain 5 kilometrin päässä Heinolan keskustasta. Luontaisia lajeja järvissä ovat ahven ja hauki. Järviä hoidetaan istuttamalla kirjolohta. Lisäksi järvillä on laavuja, nuotiopaikkoja, polttopuita ja jätehuolto sekä käymälät.

Liikkumista helpottavat pitkospuut. Veneitä on vuokrattavissa Rautjärvelle.

puh. Heinolan kaupunki 03-849 3555
gsm. Heinolan kaupunki Metsätoimisto 0500-308 734
www: www.heinola.fi
yhteyshenkilö: Heinolan kaupunki, Reijo Hynninen

Kalastussää alueella:

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Heinola numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Heinola (0,84 E). Ohje .

Katso ajankohtaiset tiedot kalastusluvista ja veneiden vuokraamisesta.

Sateen jälkeen se syö - vai miten ne sanoo...

Inkoon-Tammisaaren saaristo

Inkoon ja Tammisaaren saaristolle ovat tyypillisiä isot kaislikkolahdet, joiden ympärillä on syvää vettä.

Inkoon ja Tammisaaten saaristo on hyvin monimuotoinen, ja on selvästi jaettavissa kolmeen eri vyöhykkeeseen. Sisäsaaristo hienoine kaislikkolahtineen, välisaaristo hajallaan olevine saarineen ja ulkosaaristo luotoryppäineen. Alue on hyvin monipuolinen ja mielenkiintoinen kalastettava.

Inkoon itäpuolella on Pikkalanlahti, joka tunnetaan kuha-, hauki- ja madepaikoistaan. Itäänpäin mentäessä tulee vastaa Inkoon kirkonkylän lahti, joka tunnetaan isoista hauistaan ja kuhistaan. Alueella on paljon kaislikkolahtia, joita kannattaa kalastaa aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä.

Hyviä ahvenpaikkoja on väylällä, joka johtaa Inkoon hiilivoimalaan. Väylällä on syvää vettä, ja paikalla on paljon pilkkikalastamisen arvoista vettä. Syyspilkintäkausi alkaa lokakuun alkupäivinä. Alueella kannattaa kokeilla venepilkintää aivan jäiden tuloon asti.

Inkoon saaristo on harvaa; suuria saaria on paljon, eikä kiviryppäitä on yhtäpaljon kuin itärannikolla. Mielenkiintoisia hauenkalastuspaikkoja löytää sisäsaariston kaislikkolahtien lisäksi myös välisaaristosta. Haukia saa hyvin koko avovesikauden, tosin kesällä niiden keskikoko pienenee. Hyviä haukiuistimia on mm. Nils Masterilla ja Betellä. Toimivia värejä ovat ehdottomasti sini-hopeat sävyt. Yksi hyvä valinta Inkoon saaristoon on vanha klassikko Sininen Krokotiili tai Kuusamon Räsänen.

Inkoon edustalla on kannattaa kokeilla kylmän veden aikaan meritaimenen kalastusta. Jos omistat merikelpoisen veneen kannattaa ajaa merivartioasema Bågaskärin tienoille. Siellä on paljon luotoryppäitä, jotka sopivat hyvin tyrskykalastukseen.

Sää alueella:

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Tammisaari numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Tammisaari (0,84 E). Ohje.

Veneenlaskuramppeja:
Korsundet sillanpielus
Rösund
Inkoon kirkonkylä
Tammisaaren keskusta

 

Yksi parhaimmista kalapaikoista on suvannon loppuliuku. Siitä voi saada niin kirjolohia kuin haukia.

Vantaajoen Ruutinkoski

Ruutinkoski sijaitsee Vantaan Haltialan tuntumassa, pari kilometriä ylävirtaan Tuusulantien ja Vantaanjoen risteämästä. Kosken monipuolisuuden ansiosta siellä varmasti viihtyvät niin perho- kuin uistinkalastajatkin.

Ruutinkoski virtaa luonnonsuojelualueen läpi. Rantapenkereellä kasvaa rehevä pensaikko ja lehtipuusto, jotka voivat tehdä liikkumisesta hankalan. Liikkumisen helpottamiseksi alueelle on kuitenkin tehty luontopolkuja, jotka yltävät rantakivikoillekin asti. Jos koskea haluaa kalastaa tehokkaasti, kannattaa varata mukaan kahluuvälineet.

Ruutinkoski on reilut 300 metriä pitkä. Pudotusta koskella on noin kolme metriä.

Kalastus on sallittu ainoastaan perho- ja uistinvälineillä Vantaan tai Helsingin kaupungin luvan hankkineille. Mato-onginta on mahdollista vasta suvantoalueella.

Kosken yleiskatsaus on monipuolinen. Niskalta alkavan pääuoman lisäksi kosken reunamilla on pieniä virtoja ikään kuin pieninä puroina. Vettä niissä on isollekin kalalle riittävästi.

Kosken keskiosaan mentäessä virrat yhtyvät yhdeksi noin 30 metriä leveäksi virraksi. Kivikkoinen, mietovirtainen ja monttuja sisältävä kosken keskiosa tarjoaa kaloille paljon piilopaikkoja.

Mietovirtaisen keskiosan jälkeen koski kapenee kosken kiivaimmaksi osuudeksi. Kuohuissa viihtyvät taimenet ja lohenpoikaset, kun taas harjukset ja kirjot ovat miehittäneet joen keskiosan.

Koski päättyy isoon suvantoon. Se on kosken kalaisin osuus. Kirjolohet parveilevat virran päässä ja tekevät iskujaan kosken suuhun.

Kalasto
Ruutinkosken kalasto on lohikalapitoinen. Ruutinkoski on ensimmäinen suuri koski, jonka nousulohet ja -taimenet kohtaavat pyrkiessään jokea ylöspäin. Nousukalat jäävät lepäämään kosken poteroihin – etenkin niskalla niiden on nähty syksyisin pintovan ahkerasti. Vuosittain koskesta saadaankin useita nousukaloja.

Vantaan kaupunki istuttaa kirjolohia jokeen. Tankkiauto käy tyhjentämässä sisältönsä pari kilometriä kosken alapuolella olevan Tuusulantien sillan alle.

Ruutinkosken niska on kuuluisa suurista turvistaan. Ne käyvät kesäiltoina perhomiesten pieniin pintaperhoihin.

Sijainti kartalla.

 

NUKARIN SAHANKOSKI

Nukarin kosket

Nukarin kylässä Nurmijärven kunnassa sijaitsee Nukarin koski. Se on Vantaanjoen vesistön suurin koskiosuus. Pituutta sille kertyy 2000 metriä ja pudotusta 25 metriä.

Nukarin kosket on yksi Vantaanjoen suosituimmista kalapaikoista. Etenkin perhomiehet ovat löytäneet sen mielenkiintoisena ja monipuolisena koskena.

Koski virtaa osittain vuolaana 25 m pudotuksesta johtuen. Kovan kosken lisäksi koskiosuudelta löytyy myös hidasvirtaista suvantoaluetta. Hienoja hidasvirtaisia koskialueita on erityisesti koskialueen loppuosassa. Varsinaisen koskialueen päätyttyä, kävele polkua alavirtaan. Siellä vastaan tulee pieniä virtoja, jotka ovat ilmisesti pohjalähteiden vuoksi sulana myös talvella.

Perho- ja uistinkalastajat löytävät varmasti omat mieluisat koskipätkänsä Nukarilta. Suvannot ovat pullollaan kirjolohia, jotka purevat ahnaasti perhoon ja UL-kalastajan pyydyksiin. Vuolaammissa koskissa taimenet ja harjukset ovat perhokalastajien saatavilla.

Melojan on valmistauduttava rantautumaan oikealle, länsirannalle ennen jalankulkusiltaa. Ohitus: polkua pitkin tielle, josta vasemmalle kosken yli urheilukentän tienhaaraan, josta oikealle takaisin rantaan. Kantomatka noin 1000 metriä. Rannoilla kiertää useita reittejä ja Vantaanjoen ylittää useita siltoja. Alueella on myös laavu.

Istutettuja ja luonnonkaloja
Nukarilla kalastaja saa varmasti vastinetta luvalleen. Koskeen istutetaan nimittäin vuosittain noin 2000 kg kirjolohia.

Vuotuisten harjusistutusten vuoksi harjuskanta Nukarilla on vahva. Vantaanjoen harjushan on tunnetusti nopeakasvuinen, joten mukavia harjussaaliita on Nukarilla odotettavissa. Nykyään jopa yli kolmekymppiset harjukset ovat perhomiehen arkipäivää.

Mielenkiintoisin kosken eläjä, paikallinen taimen, esiintyy melko runsaslukuisena Nukarin kosken kuohuissa. Mitantäyttäviin yksilöihin törmää kuitenkin harvoin, mutta kolmekymppinen nukarilainen pippurinen taimen ilahduttaa kalamiehiä harvakseltaan. Vapautathan taimenen, sillä se on uhanalainen!

Muista kalalajeista erityismaininnan ansaitsee turpa. Suurikokoiseksi kasvaneena se on mukava yllätys. Parhaiten niitä saa kosken rauhallisimmilta osuuksilta.

Haukeakaan ei saa unohtaa. Se puree silloin tällöin siimasi poikki suvantoalueilla.

Viehevihjeitä
Perhokalastus on suosituin kalastusmuoto Nukarilla. Perhomiehen valikoimasta tulisi löytyä perinteisten istariperhojen lisäksi ötökkäjäljitelmiä. Liitsisarjan perhoista mainittavimman arvoiset perhot ovat kuulapääleechit, zonkkerit ja tinselit. Pyytävimmät värit ovat olleet puna-kelta-mustasävyt. Nymfeistä mieluisin kirjoille on ollut Montana-nymfi 10-14 kokoluokassa.

Harjukset ja taimenet vaativat ötökkäjäljitelmiä. Pintaperhoista varmoja pyytäjiä ovat klinkhammertyyppiset perhot kokoluokassa 12-16. Pienistä uppoperhoista oliivin vihreä kuulapupa (12-14) on ollut kesäkautena antoisa perho harjuksen, taimenen ja kirjon onginnassa.

Nukari on miellyttävä kalapaikka myös Ul-kalastajille. Valkoiset kaksihäntäiset jigit ovat päätyneet monen kirjon viimeiseksi ateriaksi. Muista hyvistä väreistä keltainen ja punainen ovat olleet toimivia.

Pienillä lipoilla ja vaapuilla myös saadaan kalaa.

Kalatusluvat:
Nukarin SEO ja Jokelan Teboil.

Sijainti kartalla.

 

Myllykoski ruskan aikaan

Vantaanjoen Myllykoski

Nurmijärvellä Hämeenlinnan moottoritien vieressä Nurmijärven liittymän kohdalla sijaitsee Myllykoski. Helsingistä autolla tulee matkaa sinne vain noin puoli tuntia.

Kosken kallioiset ja kivikkoiset rantamaisemat tuovat mieleen keskisuomalaiset taimenkosket. Kunnostusten ansiosta Myllykosken kalastusalueelle kertyy pituutta jopa 2,5 km, joten suurikaan väenpaljous ei haittaa kalastajia. Aina löytyy miehittämättömiä ottipaikkoja.

Mielenkiintoisimmat virrat löytyvät Myllykosken sillan yläpuoliselta alueelta. Suurin osa kalastajista jää ronkkimaan vastaistutettuja kaloja sillan tuntumasta. Viekkaimmat kalat ovat vaihtaneet maisemia heti istutuksen jälkeen ja asustavat alueen ylä- tai alapuolisilla pienillä virtapätkillä. Myös osa Nukarille istutetuista kaloista valahtaa alas Myllykosken yläpuolisille alueille.

Nurmijärven Myllykoski on Vantaanjoen koskialueista ehkä suosituin kalastuskohde. Vuosittain alueelle myydään n. 2000 kalastuslupaa. Alueella on taimenen pysyvä rauhoitus. Yleisin saaliskala on kirjolohi jota istutetaan pyyntikokoisena vuosittain n.1000 kappaletta. Harjus on myös kotiutunut koskialueelle verrattain hyvin. Alue on kokonaisuudessaan erityiskalastusalue, jolla kalastaminen on tarkkaan säänneltyä ja valvottua. Vain perhokalastus on sallittu.

Myllykosken alueelle istutetaan vuosittain kirjolohta yhteensä noin 1000 kiloa 200 kilon erissä kalastuskauden aikana. Istutettava kirjolohi on pääosin nk. jenkkikantaa. Kyseinen kanta on alkuperältään villein meillä olevista kannoista, jonka johdosta se ei sovellu laajempaan kaupalliseen kalankasvatukseen.

”Jenkkikirjon” ominaisuudet ovat aivan omaa luokkaansa. Se on kova taistelija ja sopeutuu erittäin nopeasti luonnon ympäristöön oppien ravinnon käyttöön jo vuorokauden kuluessa istutuksesta. Sen elinkaari ja selviäminen on selvästi tavallista kirjoa parempi. Lisäksi se on pirullisen vaikea pyydettävä. Tarkempaa ja valikoivampaa lohikalaa meikäläisistä vesistä tuskin löytää. ”Jenkkikirjo” voi pitää kokenuttakin perhokalastajaa täysin pilkkanaan.

Kaikki alueelle tulevat istutukset ovat peräisin tautitarkkailun piirissä olevilta laitoksilta.  Alueelle istutetaan myös taimenen poikasia.


Kalalajit:

Taimen, kirjolohi, turpa, harjus

Kalastusluvat:
Katso ajankohtaiset lupatiedot ja määräykset täältä.

Sijainti kartalla.

 

Tämä lyhyt koskipaikka on täynnä pieniä kuoppia, joissa taimenet lymyävät. Parhaimmillaan kalastus on aamuyöntunteina, jolloin kalat ovat uskaltaneet nousta ala olevasta suvannosta koskeen syömään. Saat kalaa isoilla streamereilla ja pohjassa uitetuilla larvoilla.

Jaalan kosket

Jaalan kunnan alueella on joukko kirkasvetisiä kalastuskohteita. Kirkkaan veden ansiosta kalamiehillä on suora näköyhteys kalojen vedenalaiseen maailmaan. Pienimuotoiset kristallinkirkkaat kosket soveltuvat hyvin vaativalle perhokalastajille.

Ehkä hienoimmat eteläisen Suomen koskikalastuskohteet sijaitsevat juuri Jaalassa. Vehmaiden lehtomaisemien läpi kulkee toinen toistaan kauniimpia koskivesiä.

Jaalan Sonnanjoen kosket ovat haasteellisia kalastettavia, ja sopivat hyvin vaateliaalle perhokalastajalle. Koskissa tavataan taimenia ja harjuksia. Tyypillinen saalis on noin mitantäyttävä taimen. Harjukset viihtyvät hyvin koskissa ja kasvavat nopeasti 30-40 hujakoille. Kirkkaan veden vuoksi kalastuksessa kannattaa käyttää pieniä hyönteisjäljitelmäperhoja ja kalastus kannattaa keskittää hämärän hetkille. Sonnanjoen kosket suuruusjärjestyksessään ovat Tuomaankoski, Myllykoski, Seppälänkoski, Kantokoski ja Jukakoski.

Puolakankoski soveltuu hyvin koko perheen kalastuspaikaksi. Koski on helposti saavutettava ja sen äärellä on tulipaikkakatos. Kalastettavaa koskea on noin 150 m. Leveyttä on 20-40 m. Kosken sivulla on saareke, josta käsin pääsee hyvin kalastamaan. Kosken pääuoma on useamman metrin syvyinen. Kalastusalueessa on niin hidas- kuin vuolasvirtaista koskea, joten kaloja on tavoitettavissa Puolakasta ympäri vuoden.

Kalalajisto:
Ahven, Hauki, Harjus, Taimen, Siika

Kalastuskausi alkaa Sonnanjoella jo kevättalvella sumukorentokalastuksella. Varsinainen taimenkausi alkaa salakoiden noustua koskiin, mikä tapahtuu yleensä juhannusta edeltävillä viikoilla. Perhokalastajan kannattaa varata mukaan todella pieniä mustia uppoperhoja ja pintaperhoja. Jaalan koskilla pärjää hyvin kevyillä perhoakalastusvälineillä ja pintasiimalla.

Puolakankoskelle kannattaa varata mukaan kevyet uistinkalastusvälineet tai perhokalastusvälineet. Uistimista pienikokoiset hopean väriset lipat ja lusikat toimivat hyvin taimenelle. Ei pidä myöskään unohtaa pieniä vaappuja, Nils Masterilta tai Rapalalta.

Kalastusluvat ja säännöt:
Katso ajankohtaiset tiedot Pohjois-Kymen Perhokalastajien sivuilta täältä.

Linkkejä:
Jaalan kunta

 

Puukoski

Merikarvianjoki

Merikarvianjoki on luonnonkaunis ja runsaskoskinen kalapaikka. Perho- ja uistinkalastukseen soveltuva joki on 15-50 metriä leveä. Kaikki Suomen jokikutuiset kalalajit lisääntyvät luontaisesti Merikarvianjoessa. Meritaimenella, lohella ja vaellussiialla on vapaa nousu 24 km pitkälle kalastusalueelle. Joessa on myös hyvin harjusta, jokitaimenta ja istutettua kirjolohta.

Merikarvianjoen kalakantoja hoidetaan monipuolisesti runsailla istutuksilla, kalastuksen säätelyllä sekä koskia kunnostamalla. Kalareissulle lähteminen katkaisee arjen virkistävällä tavalla. Varaa mieleisesi majoitus useista eri vaihtoehdoista. Majoituspalvelut löydät täältä.

Kalastusta ympäri vuoden sesonkien vaihdellessa!
Merikarvianjoen monilajinen lohikalasto, vaihteleva virtaama ja eri vuodenajat muodostavat kalastuksen kannalta vaihtelevan vuoden. Parhaiten onnistut, kun suunnittelet mitä ja miten aiot kalastaa. Meritaimen (1-10 kg) aloittaa nousun jokeen jo keväällä huhti-toukokuussa. Heinä-elokuun vaihteessa alkaa lohen ja meritaimenen syysnousu. Lohi (1-20 kg) nappaa parhaiten elo-lokakuussa. Vaellussiika nousee runsaslukuisena jokeen syys-lokakuussa. Harjusta ja jokitaimenta esiintyy ympäri vuoden. Kirjolohi (1-7 kg) istutetaan alueelle pyyntikokoisena. Istutukset tehdään avovesiaikaan viikoin välein yli kymmeneen paikkaan pienissä erissä.

Kalastuksen ohella Merikarvialta löytyy paljon muutakin tekemistä, näkemistä ja kokemista. Ja jos haluat yrityksesi asiakkaille, henkilökunnalle tai ihan vain omalle porukallesi helposti toteutettavan matkan, jossa on kaikki haluamasi asiat valmiiksi järjestetty, niin hoidamme sen ammattitaidolla. Tutustu jokeen esittelyvideon avulla.

Aluekuvaus:
Merikarviajoki kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen, jonka valuma-alue on 3438 km2 ja järvisyys ainoastaan 4,5 %. Merikarvianjoki alkaa Isojärven pohjoispäästä säännöstelypadolta ja laskee Selkämereen Merikarvian edustalla. Joen pituus on noin 27 kilometriä, pudotuskorkeutta mereen on 35 metriä ja keskivirtaama noin 15 m3/s.

Kalalajisto:
Harjus, Lohi, Taimen, Kirjolohi, Siika

Kalastusluvat:
Katso ajantasaiset lupatiedot täältä.
puh. +358 44 724 6440
email: kimmo.puosi@merikarvianjoki.fi
www: www.merikarvianjoki.fi
yhteyshenkilö: Kimmo Puosi, Toiminnanjohtaja

Sijainti