NUKARIN SAHANKOSKI

Nukarin kosket

Nukarin kylässä Nurmijärven kunnassa sijaitsee Nukarin koski. Se on Vantaanjoen vesistön suurin koskiosuus. Pituutta sille kertyy 2000 metriä ja pudotusta 25 metriä.

Nukarin kosket on yksi Vantaanjoen suosituimmista kalapaikoista. Etenkin perhomiehet ovat löytäneet sen mielenkiintoisena ja monipuolisena koskena.

Koski virtaa osittain vuolaana 25 m pudotuksesta johtuen. Kovan kosken lisäksi koskiosuudelta löytyy myös hidasvirtaista suvantoaluetta. Hienoja hidasvirtaisia koskialueita on erityisesti koskialueen loppuosassa. Varsinaisen koskialueen päätyttyä, kävele polkua alavirtaan. Siellä vastaan tulee pieniä virtoja, jotka ovat ilmisesti pohjalähteiden vuoksi sulana myös talvella.

Perho- ja uistinkalastajat löytävät varmasti omat mieluisat koskipätkänsä Nukarilta. Suvannot ovat pullollaan kirjolohia, jotka purevat ahnaasti perhoon ja UL-kalastajan pyydyksiin. Vuolaammissa koskissa taimenet ja harjukset ovat perhokalastajien saatavilla.

Melojan on valmistauduttava rantautumaan oikealle, länsirannalle ennen jalankulkusiltaa. Ohitus: polkua pitkin tielle, josta vasemmalle kosken yli urheilukentän tienhaaraan, josta oikealle takaisin rantaan. Kantomatka noin 1000 metriä. Rannoilla kiertää useita reittejä ja Vantaanjoen ylittää useita siltoja. Alueella on myös laavu.

Istutettuja ja luonnonkaloja
Nukarilla kalastaja saa varmasti vastinetta luvalleen. Koskeen istutetaan nimittäin vuosittain noin 2000 kg kirjolohia.

Vuotuisten harjusistutusten vuoksi harjuskanta Nukarilla on vahva. Vantaanjoen harjushan on tunnetusti nopeakasvuinen, joten mukavia harjussaaliita on Nukarilla odotettavissa. Nykyään jopa yli kolmekymppiset harjukset ovat perhomiehen arkipäivää.

Mielenkiintoisin kosken eläjä, paikallinen taimen, esiintyy melko runsaslukuisena Nukarin kosken kuohuissa. Mitantäyttäviin yksilöihin törmää kuitenkin harvoin, mutta kolmekymppinen nukarilainen pippurinen taimen ilahduttaa kalamiehiä harvakseltaan. Vapautathan taimenen, sillä se on uhanalainen!

Muista kalalajeista erityismaininnan ansaitsee turpa. Suurikokoiseksi kasvaneena se on mukava yllätys. Parhaiten niitä saa kosken rauhallisimmilta osuuksilta.

Haukeakaan ei saa unohtaa. Se puree silloin tällöin siimasi poikki suvantoalueilla.

Viehevihjeitä
Perhokalastus on suosituin kalastusmuoto Nukarilla. Perhomiehen valikoimasta tulisi löytyä perinteisten istariperhojen lisäksi ötökkäjäljitelmiä. Liitsisarjan perhoista mainittavimman arvoiset perhot ovat kuulapääleechit, zonkkerit ja tinselit. Pyytävimmät värit ovat olleet puna-kelta-mustasävyt. Nymfeistä mieluisin kirjoille on ollut Montana-nymfi 10-14 kokoluokassa.

Harjukset ja taimenet vaativat ötökkäjäljitelmiä. Pintaperhoista varmoja pyytäjiä ovat klinkhammertyyppiset perhot kokoluokassa 12-16. Pienistä uppoperhoista oliivin vihreä kuulapupa (12-14) on ollut kesäkautena antoisa perho harjuksen, taimenen ja kirjon onginnassa.

Nukari on miellyttävä kalapaikka myös Ul-kalastajille. Valkoiset kaksihäntäiset jigit ovat päätyneet monen kirjon viimeiseksi ateriaksi. Muista hyvistä väreistä keltainen ja punainen ovat olleet toimivia.

Pienillä lipoilla ja vaapuilla myös saadaan kalaa.

Kalatusluvat:
Nukarin SEO ja Jokelan Teboil.

Sijainti kartalla.

 

Myllykoski ruskan aikaan

Vantaanjoen Myllykoski

Nurmijärvellä Hämeenlinnan moottoritien vieressä Nurmijärven liittymän kohdalla sijaitsee Myllykoski. Helsingistä autolla tulee matkaa sinne vain noin puoli tuntia.

Kosken kallioiset ja kivikkoiset rantamaisemat tuovat mieleen keskisuomalaiset taimenkosket. Kunnostusten ansiosta Myllykosken kalastusalueelle kertyy pituutta jopa 2,5 km, joten suurikaan väenpaljous ei haittaa kalastajia. Aina löytyy miehittämättömiä ottipaikkoja.

Mielenkiintoisimmat virrat löytyvät Myllykosken sillan yläpuoliselta alueelta. Suurin osa kalastajista jää ronkkimaan vastaistutettuja kaloja sillan tuntumasta. Viekkaimmat kalat ovat vaihtaneet maisemia heti istutuksen jälkeen ja asustavat alueen ylä- tai alapuolisilla pienillä virtapätkillä. Myös osa Nukarille istutetuista kaloista valahtaa alas Myllykosken yläpuolisille alueille.

Nurmijärven Myllykoski on Vantaanjoen koskialueista ehkä suosituin kalastuskohde. Vuosittain alueelle myydään n. 2000 kalastuslupaa. Alueella on taimenen pysyvä rauhoitus. Yleisin saaliskala on kirjolohi jota istutetaan pyyntikokoisena vuosittain n.1000 kappaletta. Harjus on myös kotiutunut koskialueelle verrattain hyvin. Alue on kokonaisuudessaan erityiskalastusalue, jolla kalastaminen on tarkkaan säänneltyä ja valvottua. Vain perhokalastus on sallittu.

Myllykosken alueelle istutetaan vuosittain kirjolohta yhteensä noin 1000 kiloa 200 kilon erissä kalastuskauden aikana. Istutettava kirjolohi on pääosin nk. jenkkikantaa. Kyseinen kanta on alkuperältään villein meillä olevista kannoista, jonka johdosta se ei sovellu laajempaan kaupalliseen kalankasvatukseen.

”Jenkkikirjon” ominaisuudet ovat aivan omaa luokkaansa. Se on kova taistelija ja sopeutuu erittäin nopeasti luonnon ympäristöön oppien ravinnon käyttöön jo vuorokauden kuluessa istutuksesta. Sen elinkaari ja selviäminen on selvästi tavallista kirjoa parempi. Lisäksi se on pirullisen vaikea pyydettävä. Tarkempaa ja valikoivampaa lohikalaa meikäläisistä vesistä tuskin löytää. ”Jenkkikirjo” voi pitää kokenuttakin perhokalastajaa täysin pilkkanaan.

Kaikki alueelle tulevat istutukset ovat peräisin tautitarkkailun piirissä olevilta laitoksilta.  Alueelle istutetaan myös taimenen poikasia.


Kalalajit:

Taimen, kirjolohi, turpa, harjus

Kalastusluvat:
Katso ajankohtaiset lupatiedot ja määräykset täältä.

Sijainti kartalla.

 

Tämä lyhyt koskipaikka on täynnä pieniä kuoppia, joissa taimenet lymyävät. Parhaimmillaan kalastus on aamuyöntunteina, jolloin kalat ovat uskaltaneet nousta ala olevasta suvannosta koskeen syömään. Saat kalaa isoilla streamereilla ja pohjassa uitetuilla larvoilla.

Jaalan kosket

Jaalan kunnan alueella on joukko kirkasvetisiä kalastuskohteita. Kirkkaan veden ansiosta kalamiehillä on suora näköyhteys kalojen vedenalaiseen maailmaan. Pienimuotoiset kristallinkirkkaat kosket soveltuvat hyvin vaativalle perhokalastajille.

Ehkä hienoimmat eteläisen Suomen koskikalastuskohteet sijaitsevat juuri Jaalassa. Vehmaiden lehtomaisemien läpi kulkee toinen toistaan kauniimpia koskivesiä.

Jaalan Sonnanjoen kosket ovat haasteellisia kalastettavia, ja sopivat hyvin vaateliaalle perhokalastajalle. Koskissa tavataan taimenia ja harjuksia. Tyypillinen saalis on noin mitantäyttävä taimen. Harjukset viihtyvät hyvin koskissa ja kasvavat nopeasti 30-40 hujakoille. Kirkkaan veden vuoksi kalastuksessa kannattaa käyttää pieniä hyönteisjäljitelmäperhoja ja kalastus kannattaa keskittää hämärän hetkille. Sonnanjoen kosket suuruusjärjestyksessään ovat Tuomaankoski, Myllykoski, Seppälänkoski, Kantokoski ja Jukakoski.

Puolakankoski soveltuu hyvin koko perheen kalastuspaikaksi. Koski on helposti saavutettava ja sen äärellä on tulipaikkakatos. Kalastettavaa koskea on noin 150 m. Leveyttä on 20-40 m. Kosken sivulla on saareke, josta käsin pääsee hyvin kalastamaan. Kosken pääuoma on useamman metrin syvyinen. Kalastusalueessa on niin hidas- kuin vuolasvirtaista koskea, joten kaloja on tavoitettavissa Puolakasta ympäri vuoden.

Kalalajisto:
Ahven, Hauki, Harjus, Taimen, Siika

Kalastuskausi alkaa Sonnanjoella jo kevättalvella sumukorentokalastuksella. Varsinainen taimenkausi alkaa salakoiden noustua koskiin, mikä tapahtuu yleensä juhannusta edeltävillä viikoilla. Perhokalastajan kannattaa varata mukaan todella pieniä mustia uppoperhoja ja pintaperhoja. Jaalan koskilla pärjää hyvin kevyillä perhoakalastusvälineillä ja pintasiimalla.

Puolakankoskelle kannattaa varata mukaan kevyet uistinkalastusvälineet tai perhokalastusvälineet. Uistimista pienikokoiset hopean väriset lipat ja lusikat toimivat hyvin taimenelle. Ei pidä myöskään unohtaa pieniä vaappuja, Nils Masterilta tai Rapalalta.

Kalastusluvat ja säännöt:
Katso ajankohtaiset tiedot Pohjois-Kymen Perhokalastajien sivuilta täältä.

Linkkejä:
Jaalan kunta

 

Vetouistelukalustoamme

Karjalan Kalakeikat

Vuoden 2001 kalastusopas, Heikki Mujunen, tuottaa pitkällä kokemuksella erilaisia järvi- ja jokikalastusmatkoja Pohjois-Karjalassa. Kalastusmatkojen ohjelmaan kuuluu vetouistelua, heittokalastusta sekä vieheellä, että perholla, talvisin pilkitään ahventa, madetta ja mahdollisesti myös harjusta.

Karjalan Kalakeikat on saanut kunniamaininnan Kalatalouden Keskusliiton järjestämässä Vuoden kalastusmatkailutuote 2003 –kilpailussa erityisesti naisryhmille suunnitellulla ”Naiset kalassa Puruvedellä”-tuotteella.

Kirkasvetiset Pyhäjärvi ja Puruvesi ympäröivät kaunista Kesälahtea ja tarjoavat pohjois-karjalaista järviluontoa parhaimmillaan. Näissä vesissä asustavat ahvenet, hauet, taimenet, järvilohet, harjukset ja muut kalamiehen tavoittelemat saaliskalat.

Olitpa sitten suunnitelemassa loma- tai kalamatkaa – yksin, perheen tai ystäviesi kanssa – Kesälahdelta löydät kaiken haluamasi!

Käytettävissänne on asiantunteva kalastusopas, miellyttävä kalamökki Puruveden rannassa, vaativaankin kalastukseen sopivat välineet ja suvussa periytynyttä kalastuskokemusta Pohjois-Karjalan vesiltä 250 vuoden ajalta.

Kalaretki on myös hyvä lahjaidea. Lahjakortilla voit ilahduttaa ystävää ja saat annettua varmasti ainutlaatuisen kokemuksen josta riittää puhuttavaa pitkäksi aikaa.

Merkittäväksi osaksi toimintaamme on tullut lisäksi pyydysvalmistus. Teemme pyytävät katiskat, rysät ja nuotat.

Koe unohtumaton kalastuselämys

  • Vetouistellen tai heittokalastaen järvitaimenta ja -lohta, haukea, harjusta tai ahventa tavoitellen.
  • Pilkkireissulla ahventen, harjusten, mateiden tai haukien perässä talvisilla kalavesillä.

Ota yhteyttä, niin suunnitellaan yhdessä onnistunut kalamatka!

Majoittua voit viihtyisässä neljän hengen kalamökissä (45 m2)Puruveden rannalla. Mökki on varustettu saunalla, kaasuliedellä, jääkaapilla, vesijohtovedellä ja tietenkin soutuveneellä. Järveltä avautuvat upeat maisemat ja kala-apajat löytyvät suoraan edestä.

Karjalan Kalakeikat
Mujusenniementie 28, 59800 Kesälahti
gsm. 0500-941 637
email: kalakeikat@gmail.com
yhteyshenkilö: Heikki Mujunen

Sää alueella:
Sää alueella
Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Kesälahti numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Kesälahti (0,84€). Ohje.

Algotin Lyhdyn tarjoilutiski

Algotin Lyhty

Algotin Lyhty on tunnelmallinen tilausravintola Pernajan kauniin saariston laidalla. Vanha saaristolaismiljöö on mitä ainutlaatuisin illanviettopaikka. Tila on sisustettu vanhan kalastajatilan tyyliin. Nähtävillä on vanhojen kalastusvälineiden lisäksi myös varusteita ja tarvikkeita aikakaudelta, jolloin viinan salakuljetus oli arkipäivää…

Paikka on auki vain tilauksesta. Voit käyttää vapaasti paikan astiastoja ja välineitä. Illan hämärtyessä voit sytyttää öljylamput valaisemaan ja luomaan tunnelmaa. Tiloihin mahtuu ruokailemaan 25 henkilöä.

Algotin Lyhty sopii hyvin ryhmille, jotka hakevat elämyksiä kiehtovasta saaristolaismiljööstä. Paikalle pääset joko autolla tai veneellä. Paikka sopii hyvin kalastusporukoiden illallispaikaksi. Veneellä pääsee lähes suoraan pöydän ääreen!

gsm. +358 40 521 8066
email: britt-lis.sederholm@pp.inet.fi
yhteyshenkilö: Britt-Lis Henriksson-Sederholm

Katso kohde kartalla.

Sää alueella:
Sää alueella

Linkkejä:
Lukusund.fi
Fishing Lords kalastusmatkat

Puukoski

Merikarvianjoki

Merikarvianjoki on luonnonkaunis ja runsaskoskinen kalapaikka. Perho- ja uistinkalastukseen soveltuva joki on 15-50 metriä leveä. Kaikki Suomen jokikutuiset kalalajit lisääntyvät luontaisesti Merikarvianjoessa. Meritaimenella, lohella ja vaellussiialla on vapaa nousu 24 km pitkälle kalastusalueelle. Joessa on myös hyvin harjusta, jokitaimenta ja istutettua kirjolohta.

Merikarvianjoen kalakantoja hoidetaan monipuolisesti runsailla istutuksilla, kalastuksen säätelyllä sekä koskia kunnostamalla. Kalareissulle lähteminen katkaisee arjen virkistävällä tavalla. Varaa mieleisesi majoitus useista eri vaihtoehdoista. Majoituspalvelut löydät täältä.

Kalastusta ympäri vuoden sesonkien vaihdellessa!
Merikarvianjoen monilajinen lohikalasto, vaihteleva virtaama ja eri vuodenajat muodostavat kalastuksen kannalta vaihtelevan vuoden. Parhaiten onnistut, kun suunnittelet mitä ja miten aiot kalastaa. Meritaimen (1-10 kg) aloittaa nousun jokeen jo keväällä huhti-toukokuussa. Heinä-elokuun vaihteessa alkaa lohen ja meritaimenen syysnousu. Lohi (1-20 kg) nappaa parhaiten elo-lokakuussa. Vaellussiika nousee runsaslukuisena jokeen syys-lokakuussa. Harjusta ja jokitaimenta esiintyy ympäri vuoden. Kirjolohi (1-7 kg) istutetaan alueelle pyyntikokoisena. Istutukset tehdään avovesiaikaan viikoin välein yli kymmeneen paikkaan pienissä erissä.

Kalastuksen ohella Merikarvialta löytyy paljon muutakin tekemistä, näkemistä ja kokemista. Ja jos haluat yrityksesi asiakkaille, henkilökunnalle tai ihan vain omalle porukallesi helposti toteutettavan matkan, jossa on kaikki haluamasi asiat valmiiksi järjestetty, niin hoidamme sen ammattitaidolla. Tutustu jokeen esittelyvideon avulla.

Aluekuvaus:
Merikarviajoki kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen, jonka valuma-alue on 3438 km2 ja järvisyys ainoastaan 4,5 %. Merikarvianjoki alkaa Isojärven pohjoispäästä säännöstelypadolta ja laskee Selkämereen Merikarvian edustalla. Joen pituus on noin 27 kilometriä, pudotuskorkeutta mereen on 35 metriä ja keskivirtaama noin 15 m3/s.

Kalalajisto:
Harjus, Lohi, Taimen, Kirjolohi, Siika

Kalastusluvat:
Katso ajantasaiset lupatiedot täältä.
puh. +358 44 724 6440
email: kimmo.puosi@merikarvianjoki.fi
www: www.merikarvianjoki.fi
yhteyshenkilö: Kimmo Puosi, Toiminnanjohtaja

Sijainti