Naiskosken ylittävä kävelysilta ja  
kosken niska suvannosta  
alavirtaan kuvattuna

Nykälänkosket

Nykälänkosket on Mäntyharjunreitin latvavesiin kuuluva monipuolinen urheilukalastuskohde Haukivuoren Nykälässä Mikkelin luoteispuolella. Kalastusalueen keskuksena toimii koskien äärellä sijaitseva yksinomaan matkailukäyttöön kunnostettu perinteikäs Koskentila, 1500-luvulta, joka koostuu kymmenestä eri rakennuksesta ympäröivine maa-alueineen.

Nykälänkoskien kalastusalue on 4 km pitkä ja siinä on viisi koskea ja erillinen jättihaukilampi. Runsasta kalakantaa ovat taimen, harjus, säynävä, hauki, ahven ja lahna. Pääsaalis on taimen. Kalavarmuudesta kertoo se, että 601 kalastajaa vuonna 2003 sai 546 kpl taimenia! Taimen- kohteena Nykälänkosket onkin Suomen saalisvarmimpia.
Taimenen syysrauhoitus on kumottu Nykälänkoskilla, joten kalakausi jatkuu läpi syksyn joulukuun alkupuolelle. Joen vesi on puhdasta, mutta humuksen hieman ruskeaksi värjäämää. Koskilla on vakaa vesi- tilanne koko kauden, sekä kuivina että tulvakesinä.

Alajuoksu (2 km) koskineen on pyhitetty perhokalastukselle (virvelöinti on sallittu vain koko kalastusalueen varanneille ryhmille). Veneestä kalastus ja virvelöinti on mahdollista joen yläjuoksulla (2 km) ja Pieni-Poikimo-lammessa (6 ha). Joen yläjuoksu on erinomainen myös jännittävään yötuulastukseen.

Kalastusalueella on siltoja, heittolaitureita, nuotiopaikkoja, savustusuuni ja tilava hirsilaavu.

Sijainti kartalla 
Nykälä – Haukivuori, 77220 NEUVOLA

puh. 015-669 819
gsm. 040-538 5166
email: info@koskentila.com
yhteyshenkilö: Markku Suonio

Nykälä kalastuskohteena
Nykälänkoskien kalapaikat ovat helposti saavutettavissa. Kalastusalueella 50 m – 100 m pituiset kosket seuraavat toisiaan ja alueella on paljon monipuolista kalastusaluetta. Lähimmät kalapaikat sijaitsevat reilun sadan metrin päässä Koskentilan kalastuskeskuksesta. Rannoilla kulkee polkuja, ja joen yli on tehty siltoja kalamiesten kulkemisen helpottamiseksi. Rannoilla on myös laavu ja tulipaikkoja. Koskilla tavataan sekä istutettua taimenta että jokeen nousevia kirkkaita taimenia. Kalansaanti varmuus on hyvä vuodenajasta riippumatta. Paikka soveltuu hyvin vaativalle kalamiehelle kuin kokemattomalle satunnaisesti kalastavalle. Sopii hyvin myös syksyn kalastuspaikaksi, koska koskilla ei ole syysrauhoitusta. Tarvittaessa koskille on saatavissa mukaan kosket tunteva kalastusopas.

Katso Nykälänkoskien kalapäiväkirja.

Vuokrauspalvelut:
Veneiden ja kalastusvälineiden vuokrauspalvelu.

Majoituspaikan kuvaus:
Majoitustiloiksi on kunnostettu ja sähköistetty tilan tunnelmalliset hirsiaitat. Kuhunkin huoneeseen sopii jopa kuuden hengen seurue. Kaikkiaan on käytössä 38 talvilämmintä vuodepaikkaa. Huoneissa on kuivauskaapit ja jääkaapit. WC:t, suihkut ja ruoanlaittotilat ovat eri rakennuksissa. Yöpyminen on mahdollista paitsi aitoissa, myös laavussa, omassa teltassa tai asuntovaunussa. Takkatuvallisessa saunaosastossa voi kerrata päivän tapahtumia. Matkailijoiden käytössä on mahtava tupa valtavine takkauunineen. Tupa ja talon sali toimivat myös kokoustiloina.

Ravintola:
Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas Koskentila on nähtävyys yli 130-vuotiaine rakennuksineen. Koskentila sopii hyvin erilaisten kurssien, kokousten, tapahtumien ja juhlien pitopaikaksi, olematta kuitenkaan mikään menomesta.
Päärakennuksessa on kahvio ja kioski.

Kalastajan palvelut:
Konttorikammarissa on kalakirjasto saalispäiväkirjoineen.

Lestijoki

Lestijoki saa alkunsa Lestijärvestä ja virtailee mutkitellen noin 100 km matkan Pohjanlahteen. Lestijoen yhteisluvan piirissä on 40 koskea. Kosket soveltuvat hyvin perhokalastukseen ja kevyeen koskikalastukseen.

Joessa tavallisimpia saaliita ovat harjus, taimen ja kirjolohi. Harjus viihtyy hyvin joessa ja kasvaa paikoittain hyvinkin runsaslukuisina. Meritaimen on Lestijoen toivotuin saalis. Myös merilohta jokeen nousee pieniä määriä. Nousukaloja pyydetään Korpelan padon alapuolelta. Jokeen tehdään vuosittain mittavia taimenen poikasistutuksia.

Lestijoen alaosa virtailee osaksi asutusten lomassa. Alueella on muutamia pitkiä koskipätkiä. Runsaslukuisena alueella esiintyy harjusta ja kirjolohta. Alueella on myös mahdollisuus saada meritaimenia ja siikoja. Hiukan ylävirtaan päin mentäessä tulee vastaan vuolaita koskia, joista osa on korkeiden rantatörmien suojassa.

Korpelankoskeen ollaan rakentamassa kalatie vuosina 2012-2014, jolloin nousukalalla on mahdollisuus vaeltaa aina Lestijärveen saakka.

Joen keskiosa on suvantomaista ja Toholammin kohdalla laajentuu pieneksi Kirkkojärveksi. Alue sopii hyvin ongintapaikaksi. Päälajeina alueella ovat hauki ja ahven.
Joen yläosa on erämaista koskikalastusaluetta. Sykäräisestä alaspäin joki virtaa paikoin kanjonimaisessa uomassa. Joki on yläosassa kirkasvetistä ja koskissa viihtyvät hyvin kirjolohi, harjus ja taimen.

Katso kohde kartalla

Aluekuvaus:
Lestijoki tarjoaa monipuolista jokikalastusta aina taimenen koskikalastuksesta hauen suvantokalastukseen.
Lestijoen rannoille on rakennettu kalastajille keittokatoksia, tulipaikkoja ja laavuja, joissa on mahdollista yöpyä.

Kalalajisto:
Ahven, Hauki, Harjus, Lohi, Taimen, Kirjolohi

Kalastusluvat:
– Päivälupa 12 e, voimassa 24h
– Viikkolupa 25 e, voimassa 7vrk
– Vuosilupa 60 e, kalenterivuoden loppuun
Luvalla saa ottaa 2 lohikalaa/vrk.

Luvanmyyntipisteet:
Neste Sykäräinen ja Hirvikosken kurssikeskus.

Yhteisluvan saa kännyllä soittamalla numeroihin 0600-8-20691 (päivälupa) ja 0600-8-28199 (viikkolupa). Tarkemmat ohjeet saa kuuntelemalla numerossa annettuja ohjeita tai jokivarsien infotauluista.

Vuosiluvan ja muidenkin lupien hankinta onnistuu myös maksamalla lupamaksun Lestijoen yhteisluvan tilille 547109-422378. Tosite suoritetusta maksusta pitää olla matkassa kalastettaessa ja siinä maininnat kenelle lupa ostettu ja milloin kalastus alkaa.

Linkkejä Lestijoen kalastuksesta:
Kalastus.com Lestijoki
Kuvia ja tarinaa Lestijoelta

Yksi Etelä-Suomen parhaimmista perhokohteista

Karkkilan kosket

Karkkilassa on kaksi hienoa jokikalastusaluetta. Lopen kirkasvetisistä Keritys- ja Puneliajärvestä lähtöisin oleva Saavajoki. Toinen on Pyhäjärvestä lähtöisin oleva Karjaanjoki. Karkkilan kosket ovat Etelä-Suomen hienoimpia koskikalastuskohteita, vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Saavajoessa on kaksi varteenotettavaa koskikalastuskohdetta; Siikalankoski ja Katlakoski. Karjaanjoessa olevat kosket ovat Massakoski, Pitkälänkoski ja Maijalankoski. Joissa on luontaisesti lisääntyvä harjus – ja taimenkanta. Lisäksi Karjaanjoesta voi saada puronieriää. Yleisin kala on kuitenkin kirjolohi, joita istutetaan vuosittain jokiin yli 1000 kappaletta.

Karkkilan kosket ovat kalastettavissa vuoden ympäri. Myllykoskessa voi kalastaa keskellä talveakin, ja monet saavat Myllykosken suvannosta talvella hyviäkin saaliita. Toisin kuin useat muut eteläisen Suomen koskista Karkkilan koskien vesi ei samennu pahasti, vaikka sataisikin paljon. Toisin sanoen Karkkilan koskilla kannattaa käydä vuodenajasta riippumatta.

Pääasiallisesti lehtomaisemassa virtaava hieman humusvetinen koskikalastuskohde. Koskilla pärjää saapas varustein. Suositellaan etenkin perhokalastukseen ja kevyeen heittokalastukseen. Helposti saavutettavia kalastuskohteita ovat mm. Myllykoski, Siikalankoski ja Massakoski. Koskikalastuskohteet sopivat hyvin päiväretkeilykohteiksi. Alueella on tulipaikkoja ja laavu sekä kalastuskohteiden läheisyydessä kulkee luontoreittejä.
-Karkkilan koskista sanottua-

Monet koskista ovat mielenkiintoisia kalastettavia. Koskissa on paljon syviä kuoppia, niskoja ja suvantoja. Perhokalastajien iloksi Karkkilan koskiin istutettavat kalat oppivat nopeasti käyttämään luonnonravintoa hyväksi, ja ovat siten haasteellisia pyydettäviä. Yksi Karkkilan ylpeyksistä on harjus, joka menestyy joissa varsin hyvin. Saaliiksi saadaan ajoittain jopa yli 40 cm harreja. Harrit syövät mielellään pintaravintoa jopa syksyllä. Miltä tuntuisi kalastaa pintaperholla harjusta loka-marraskuussa? Parhaimpia harjuspaikkoja ovat mm. Myllykoski ja Massakoski.

Karkkilan kosket täyttävät vaativammankin kalamiehen vaatimukset. Koskilla on kuitenkin paikkoja, joissa perheen pienimmätkin pääsevät tutustumaan kalastuksen saloihin.

Katso kohde kartalla.

Viiden vuorokauden sää

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Karkkila numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Karkkila (0,84 E). Ohje.

Kalalajisto:

Harjus, Taimen, Kirjolohi, Puronieriä

Kalastusluvat:
– Vuorokausilupa 10 €
– Vuosilupa 50 €
– Lupia myyvät: Karkkilan Pyörä ja Moottori (Karkkilan keskusta, auki ma-pe) ja huoltoasema Masuuni ABC (24 h), Santasalontie 2.
– Masuunissa on lupa-automaatti, josta voi lunastaa luvan yhtä vuorokautta pidemmäksikin ajaksi.
– Karkkilan koskien vuorokausiluvat myös mobiililupina numerosta 0600-8-20909. Hinta on 15,07 euroa/vrk.

Kalastusmuodot:
– Uistin ja perho.
– Taimenen alamitta 60 cm ja harjus 40 cm.
– Saaliskiintiö 2 kalaa / vrk.
– Koskialueilla kahlaten tapahtuva kalastus on kielletty ajalla 10.9.-1.5.

Kalastusvinkit:
– Heittokalastukseen: pienet vaaput (Salmo) ja lipat (Bete Lotto) (hyviä värejä punainen, kupari ja messinki).  Toimiva lusikkauistin on esimerkiksi Helmi Räsänen, Kuusamon Uistin.
– Perhokalastukseen: kirjolohelle Leech ja värikkäät isot perhot. Taimenelle ja harjukselle pupat ja pintaperhot (Kuulapupa, Kivikoppa, Klinkhammer)

Perhosta osa 4: Chenillepupaperhos

Yksinkertainen mutta erinomaisesti kalastava vesiperhosen pupaa jäljittelevä sidos. Perhon sitoo Mika Oraluoma, juontajana Petri Korhonen.

Chenilleä jatkoperänä käyttämällä on helppo sitoa riittävän realistinen kuoriutuvan vesiperhosen elämänvaihetta, pupaa, jäljittelevä sidos.

Älä jää mistään paitsi, tilaa kanava tästä: http://goo.gl/8GeH07

Perhosta, jakso 2 – Elk Hair Caddis

Aikuisen vesiperhosen jäljitelmät ovat suomalaisen perhokalastajan perusperhoja. Perhon sitoo Mika Oraluoma, juontajana toimii Petri Korhonen.

Elk Hair Caddis on runkohäkilöity vapitinkarvasiipinen peruspintaperho, jota muuntelemalla voidaan kattaa käytännössä kaikki jäljiteltävät lajit.

Älä jää mistään paitsi, tilaa Kalapaikka-kanava tästä.

Tuotanton Cutline Oy

Perhosta, jakso 1 – Supertinseli

Miten valmistetaan perusperho, tinseli? Perhosta sarjan kysymykseen vastaa Mika Oraluoma. Juontajana Petri Korhonen.

Supertinseli on yksi kaikkien aikojen parhaimmista kalajäljitelmistä, alunperin tämä Hannu Pakarisen kehittelemä sidos suunniteltiin jäljittelemään pintakalvossa henkitoreissaan poukkoilevaa vaurioitunutta särkeä tai salakkaa.

Älä jää mistään paitsi, tilaa Kalapaikka-kanava tästä.

Tuotanto Cutline Oy