KUHAMAA - JÄRVIKALASTUS PIRKANMAALLA
Tampereen ympäristön levittäytyvä Pirkanmaa on osa läntistä Järvi-Suomea. Maakunta tarjoaa erinomaiset puitteet järvikalastukseen. Alueella on paljon vettä, 220 000 ha, mikä on peräti 15 % pinta-alasta. Pirkanmaalla on 2 571 yli hehtaarin suuruista vesistöä, joista parikymmentä on isoa, yli 2000 ha allasta. Suurimmat järvet ovat Näsijärvi 25 700 ha ja Längelmävesi 17 800 ha. Maakunnan järvet ovat melko syviä, keskisyvyydeltään 11 m. Tyypillisin vedenlaatuluokitus niissä on hyvä.

Suurin osa isoista järvistä on ns. reittivesiä eli ne ovat yhteydessä toisiinsa salmien, koskien ja virtaavien vuolteiden kautta. Pääreiteillä veden väri ja laatu vaihtelee alueen itäosan kirkkaista muikkujärvistä pohjois- ja itäosan tummavetisiin ja karuihin järviin ja eteläosan savisameisiin ja reheviin kuhavesiin.

Kuhamaassa on isoa kuhaa
Tampereen ympäristön järvissä on monipuolinen lajisto. Kalalajeja on 40 ja rapulajeja 2. Pääsaalislajit ovat hauki, ahven ja kuha. Vaikka ahvenen ja hauen saalismäärät ovat suurimmat, maakunnan ykköskala on ilman muuta kuha. Alueelta pyydetään noin kuudennes koko maan vapaa-ajankalastuksen kuhasaaliista. Kuhan vetouistelussa tai jigittelyssä kaikki isot järvet, lukuun ottamatta maakunnan itärajalla sijaitsevia kirkasvetisimpiä vesiä, ovat potentiaalisia kohteita. Pyhäjärvi, Kulovesi, Rautavesi, Kyrösjärvi ja Ruovesi ovat esimerkkejä parhaista kuhavesistä. Myös Längelmävesi on perinteinen hyvä kuhajärvi, jonka kuhakanta on jälleen nousussa. Kangasalan Vesijärveltä saatiin kevättalvella 2002 SE-pilkkikuha, painoltaan 10 060 g. Monin paikoin, kuten Näsijärvellä, on tällä hetkellä hyvin nimenomaan kookasta, 2-5 kg:n kuhaa. Kuhaa esiintyy myös useissa pienissä ja keskisuurissa, tummavetisissä järvissä. Useimpien järvien kuhakannat ovat villejä, luontaisesti lisääntyviä. Alueen vesistä saadaan vuosittain useita 7-11 kilon painoisia suurkuhia.

Näsijärvi - järvilohivesien eliittiä
Järvitaimen ja järvilohi ovat kuhan ohella alueen tavoitelluimmat saalislajit. Nämä punalihaiset petokalat iskevät uistimeen ja täkyraksiin varsinkin syvillä ja karuilla altailla, kuten Näsijärvellä ja Tarjannevedellä. Myös Tampereen alapuolinen Pyhäjärvi on hyvää taimenaluetta. Kaikilla maakunnan isoilla järvillä voi varautua lohikalatärppiin. Näsijärven järvilohikanta on vahvistunut vuosi vuodelta ja tällä hetkellä lohta saadaan saaliiksi jo yhtä paljon kuin taimenta. 2000-luvulla järvestä on saatu useita 7-8 kg:n järvilohia.

Pirkanmaan maakuntakala on särjensukuinen ja isoksi kasvava toutain, joka vinguttaa siimoja etenkin Kulo-Rautavedellä ja Lempäälän Pyhäjärvellä. Kulo-Rautavesi ja Kokemäenjoki olivat vielä 1980-luvulla erittäin uhanalaisen toutaimen viimeistä luontaista elinaluetta Suomessa.

Suurhaukea Vilppulan-Ruoveden reitiltä
Kalastajan perussaaliit, hauki ja ahven ovat kaloja, joiden perään voi suunnistaa kaikille vesille. Muun muassa Keurusselkä, Ruovesi, Kyrösjärvi ja Längelmävesi ovat varmoja haukijärviä, joista saadaan vuosittain paljon kookkaita saalisyksilöitä. Vilppulan Paloselkä ja muut Iso-Tarjanneveden ulapat ovat erityisen hyvää ja kuulua suurhaukialuetta. Esimerkiksi toukokuussa 2002 Ison Hauen Uistelu –kilpailussa, jossa hauen alamitta oli 60 cm, saatiin Vilppureitiltä yli 100 cm:n haukia 4 kpl, 80-100 cm:n pituisia haukia 31 kpl ja 60-80 cm:n haukia peräti 247 kpl!

Täplärapuja ja körmyniska-ahventa
Myös ravustukseen löytyy mahdollisuuksia. Reittivesien täplärapukannat vahvistuvat koko ajan. Pyynti on jo käynnissä Näsi- ja Pyhäjärvellä, Roineella, Mallasvedellä, Pälkänevedellä ja Längelmävedellä. Reittivesien ohella monet pikkujärvet ovat hyviä pilkkijärviä, joissa ahvenen nypyttelyn lomassa kevättalvella voi napata myös siika. Ison ahvenen jigikalastuksessa hyviä kohteita ovat mm. Ruovesi, Pyhäjärvi ja Keurusselkä.

Majoitusta kalareissulle
Pirkanmaan vesistöjen ääreltä löytyy sopivaa majoitusta kalaretken lomaan. Valittavana on monentasoisia mökkejä ja maatilamajoitusta. Majapaikoilta löytyy veneitä ja isännältä voit kysellä vinkkejä ottipaikoista. Eräät niistä myyvät myös kalastuslupia ja järjestävät tarvittaessa kalastusoppaan käyttöösi. Kalastusopas vie sinut tai vaikkapa yrityksesi asiakkaat ja vieraat parhaille kalapaikoille.

Kalapassilla kalaan
Viehekalastuksessa Pirkanmaan isoilla järvillä toimii Kalapassin yhtenäislupajärjestelmä. Voit lunastaa lähes koko järven kattavan yhtenäisluvan heitto- ja vetouisteluun edullisesti Kalapassin luvanmyyntipisteistä tai maksamalla luvan automaatilla tai verkkopankin kautta. Lupa-alueiden kartat ja kalastusmääräykset selviävät Pirkanmaan kalapaikkaoppaasta eli Kalapassi-vihkosta, jota on jakelussa luvanmyyntipisteiden (mm. kalastusvälineliikkeet) ohella kuntien matkailutoimistoissa. Kartat ja tiedot löytyvät myös internetistä osoitteesta www.kuhamaa.fi. Muutakin lisätietoa Pirkanmaan kalapaikoista, saalislajeista, kalastusluvista ja majoitus- ja ohjelmapalveluista Kuhamaan internet-sivuilta.

Kalapassin isot järvikohteet
1. Virrat
2. Keurusselkä
3. Ruovesi
4. Näsijärvi
5. Längelmävesi
6. Vesijärvi
7. Roine-Mallasvesi
8. Pyhäjärvi
9. Kyrösjärvi
10. Mahnalanselkä-Kirkkojärvi
11. Kulo-Rautavesi

Hoidetut pikkujärvet
1. Yläinen Toriseva
2. Junkkarinjärvi
3. Haukilampi
4. Suomun pikkujärvet