Artikkelit

Lestijoki

Lestijoki saa alkunsa Lestijärvestä ja virtailee mutkitellen noin 100 km matkan Pohjanlahteen. Lestijoen yhteisluvan piirissä on 40 koskea. Kosket soveltuvat hyvin perhokalastukseen ja kevyeen koskikalastukseen.

Joessa tavallisimpia saaliita ovat harjus, taimen ja kirjolohi. Harjus viihtyy hyvin joessa ja kasvaa paikoittain hyvinkin runsaslukuisina. Meritaimen on Lestijoen toivotuin saalis. Myös merilohta jokeen nousee pieniä määriä. Nousukaloja pyydetään Korpelan padon alapuolelta. Jokeen tehdään vuosittain mittavia taimenen poikasistutuksia.

Lestijoen alaosa virtailee osaksi asutusten lomassa. Alueella on muutamia pitkiä koskipätkiä. Runsaslukuisena alueella esiintyy harjusta ja kirjolohta. Alueella on myös mahdollisuus saada meritaimenia ja siikoja. Hiukan ylävirtaan päin mentäessä tulee vastaan vuolaita koskia, joista osa on korkeiden rantatörmien suojassa.

Korpelankoskeen ollaan rakentamassa kalatie vuosina 2012-2014, jolloin nousukalalla on mahdollisuus vaeltaa aina Lestijärveen saakka.

Joen keskiosa on suvantomaista ja Toholammin kohdalla laajentuu pieneksi Kirkkojärveksi. Alue sopii hyvin ongintapaikaksi. Päälajeina alueella ovat hauki ja ahven.
Joen yläosa on erämaista koskikalastusaluetta. Sykäräisestä alaspäin joki virtaa paikoin kanjonimaisessa uomassa. Joki on yläosassa kirkasvetistä ja koskissa viihtyvät hyvin kirjolohi, harjus ja taimen.

Katso kohde kartalla

Aluekuvaus:
Lestijoki tarjoaa monipuolista jokikalastusta aina taimenen koskikalastuksesta hauen suvantokalastukseen.
Lestijoen rannoille on rakennettu kalastajille keittokatoksia, tulipaikkoja ja laavuja, joissa on mahdollista yöpyä.

Kalalajisto:
Ahven, Hauki, Harjus, Lohi, Taimen, Kirjolohi

Kalastusluvat:
– Päivälupa 12 e, voimassa 24h
– Viikkolupa 25 e, voimassa 7vrk
– Vuosilupa 60 e, kalenterivuoden loppuun
Luvalla saa ottaa 2 lohikalaa/vrk.

Luvanmyyntipisteet:
Neste Sykäräinen ja Hirvikosken kurssikeskus.

Yhteisluvan saa kännyllä soittamalla numeroihin 0600-8-20691 (päivälupa) ja 0600-8-28199 (viikkolupa). Tarkemmat ohjeet saa kuuntelemalla numerossa annettuja ohjeita tai jokivarsien infotauluista.

Vuosiluvan ja muidenkin lupien hankinta onnistuu myös maksamalla lupamaksun Lestijoen yhteisluvan tilille 547109-422378. Tosite suoritetusta maksusta pitää olla matkassa kalastettaessa ja siinä maininnat kenelle lupa ostettu ja milloin kalastus alkaa.

Linkkejä Lestijoen kalastuksesta:
Kalastus.com Lestijoki
Kuvia ja tarinaa Lestijoelta

Sateen jälkeen se syö - vai miten ne sanoo...

Inkoon-Tammisaaren saaristo

Inkoon ja Tammisaaren saaristolle ovat tyypillisiä isot kaislikkolahdet, joiden ympärillä on syvää vettä.

Inkoon ja Tammisaaten saaristo on hyvin monimuotoinen, ja on selvästi jaettavissa kolmeen eri vyöhykkeeseen. Sisäsaaristo hienoine kaislikkolahtineen, välisaaristo hajallaan olevine saarineen ja ulkosaaristo luotoryppäineen. Alue on hyvin monipuolinen ja mielenkiintoinen kalastettava.

Inkoon itäpuolella on Pikkalanlahti, joka tunnetaan kuha-, hauki- ja madepaikoistaan. Itäänpäin mentäessä tulee vastaa Inkoon kirkonkylän lahti, joka tunnetaan isoista hauistaan ja kuhistaan. Alueella on paljon kaislikkolahtia, joita kannattaa kalastaa aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä.

Hyviä ahvenpaikkoja on väylällä, joka johtaa Inkoon hiilivoimalaan. Väylällä on syvää vettä, ja paikalla on paljon pilkkikalastamisen arvoista vettä. Syyspilkintäkausi alkaa lokakuun alkupäivinä. Alueella kannattaa kokeilla venepilkintää aivan jäiden tuloon asti.

Inkoon saaristo on harvaa; suuria saaria on paljon, eikä kiviryppäitä on yhtäpaljon kuin itärannikolla. Mielenkiintoisia hauenkalastuspaikkoja löytää sisäsaariston kaislikkolahtien lisäksi myös välisaaristosta. Haukia saa hyvin koko avovesikauden, tosin kesällä niiden keskikoko pienenee. Hyviä haukiuistimia on mm. Nils Masterilla ja Betellä. Toimivia värejä ovat ehdottomasti sini-hopeat sävyt. Yksi hyvä valinta Inkoon saaristoon on vanha klassikko Sininen Krokotiili tai Kuusamon Räsänen.

Inkoon edustalla on kannattaa kokeilla kylmän veden aikaan meritaimenen kalastusta. Jos omistat merikelpoisen veneen kannattaa ajaa merivartioasema Bågaskärin tienoille. Siellä on paljon luotoryppäitä, jotka sopivat hyvin tyrskykalastukseen.

Sää alueella:

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Tammisaari numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Tammisaari (0,84 E). Ohje.

Veneenlaskuramppeja:
Korsundet sillanpielus
Rösund
Inkoon kirkonkylä
Tammisaaren keskusta

 

Myllykoski ruskan aikaan

Vantaanjoen Myllykoski

Nurmijärvellä Hämeenlinnan moottoritien vieressä Nurmijärven liittymän kohdalla sijaitsee Myllykoski. Helsingistä autolla tulee matkaa sinne vain noin puoli tuntia.

Kosken kallioiset ja kivikkoiset rantamaisemat tuovat mieleen keskisuomalaiset taimenkosket. Kunnostusten ansiosta Myllykosken kalastusalueelle kertyy pituutta jopa 2,5 km, joten suurikaan väenpaljous ei haittaa kalastajia. Aina löytyy miehittämättömiä ottipaikkoja.

Mielenkiintoisimmat virrat löytyvät Myllykosken sillan yläpuoliselta alueelta. Suurin osa kalastajista jää ronkkimaan vastaistutettuja kaloja sillan tuntumasta. Viekkaimmat kalat ovat vaihtaneet maisemia heti istutuksen jälkeen ja asustavat alueen ylä- tai alapuolisilla pienillä virtapätkillä. Myös osa Nukarille istutetuista kaloista valahtaa alas Myllykosken yläpuolisille alueille.

Nurmijärven Myllykoski on Vantaanjoen koskialueista ehkä suosituin kalastuskohde. Vuosittain alueelle myydään n. 2000 kalastuslupaa. Alueella on taimenen pysyvä rauhoitus. Yleisin saaliskala on kirjolohi jota istutetaan pyyntikokoisena vuosittain n.1000 kappaletta. Harjus on myös kotiutunut koskialueelle verrattain hyvin. Alue on kokonaisuudessaan erityiskalastusalue, jolla kalastaminen on tarkkaan säänneltyä ja valvottua. Vain perhokalastus on sallittu.

Myllykosken alueelle istutetaan vuosittain kirjolohta yhteensä noin 1000 kiloa 200 kilon erissä kalastuskauden aikana. Istutettava kirjolohi on pääosin nk. jenkkikantaa. Kyseinen kanta on alkuperältään villein meillä olevista kannoista, jonka johdosta se ei sovellu laajempaan kaupalliseen kalankasvatukseen.

”Jenkkikirjon” ominaisuudet ovat aivan omaa luokkaansa. Se on kova taistelija ja sopeutuu erittäin nopeasti luonnon ympäristöön oppien ravinnon käyttöön jo vuorokauden kuluessa istutuksesta. Sen elinkaari ja selviäminen on selvästi tavallista kirjoa parempi. Lisäksi se on pirullisen vaikea pyydettävä. Tarkempaa ja valikoivampaa lohikalaa meikäläisistä vesistä tuskin löytää. ”Jenkkikirjo” voi pitää kokenuttakin perhokalastajaa täysin pilkkanaan.

Kaikki alueelle tulevat istutukset ovat peräisin tautitarkkailun piirissä olevilta laitoksilta.  Alueelle istutetaan myös taimenen poikasia.


Kalalajit:

Taimen, kirjolohi, turpa, harjus

Kalastusluvat:
Katso ajankohtaiset lupatiedot ja määräykset täältä.

Sijainti kartalla.

 

Tämä lyhyt koskipaikka on täynnä pieniä kuoppia, joissa taimenet lymyävät. Parhaimmillaan kalastus on aamuyöntunteina, jolloin kalat ovat uskaltaneet nousta ala olevasta suvannosta koskeen syömään. Saat kalaa isoilla streamereilla ja pohjassa uitetuilla larvoilla.

Jaalan kosket

Jaalan kunnan alueella on joukko kirkasvetisiä kalastuskohteita. Kirkkaan veden ansiosta kalamiehillä on suora näköyhteys kalojen vedenalaiseen maailmaan. Pienimuotoiset kristallinkirkkaat kosket soveltuvat hyvin vaativalle perhokalastajille.

Ehkä hienoimmat eteläisen Suomen koskikalastuskohteet sijaitsevat juuri Jaalassa. Vehmaiden lehtomaisemien läpi kulkee toinen toistaan kauniimpia koskivesiä.

Jaalan Sonnanjoen kosket ovat haasteellisia kalastettavia, ja sopivat hyvin vaateliaalle perhokalastajalle. Koskissa tavataan taimenia ja harjuksia. Tyypillinen saalis on noin mitantäyttävä taimen. Harjukset viihtyvät hyvin koskissa ja kasvavat nopeasti 30-40 hujakoille. Kirkkaan veden vuoksi kalastuksessa kannattaa käyttää pieniä hyönteisjäljitelmäperhoja ja kalastus kannattaa keskittää hämärän hetkille. Sonnanjoen kosket suuruusjärjestyksessään ovat Tuomaankoski, Myllykoski, Seppälänkoski, Kantokoski ja Jukakoski.

Puolakankoski soveltuu hyvin koko perheen kalastuspaikaksi. Koski on helposti saavutettava ja sen äärellä on tulipaikkakatos. Kalastettavaa koskea on noin 150 m. Leveyttä on 20-40 m. Kosken sivulla on saareke, josta käsin pääsee hyvin kalastamaan. Kosken pääuoma on useamman metrin syvyinen. Kalastusalueessa on niin hidas- kuin vuolasvirtaista koskea, joten kaloja on tavoitettavissa Puolakasta ympäri vuoden.

Kalalajisto:
Ahven, Hauki, Harjus, Taimen, Siika

Kalastuskausi alkaa Sonnanjoella jo kevättalvella sumukorentokalastuksella. Varsinainen taimenkausi alkaa salakoiden noustua koskiin, mikä tapahtuu yleensä juhannusta edeltävillä viikoilla. Perhokalastajan kannattaa varata mukaan todella pieniä mustia uppoperhoja ja pintaperhoja. Jaalan koskilla pärjää hyvin kevyillä perhoakalastusvälineillä ja pintasiimalla.

Puolakankoskelle kannattaa varata mukaan kevyet uistinkalastusvälineet tai perhokalastusvälineet. Uistimista pienikokoiset hopean väriset lipat ja lusikat toimivat hyvin taimenelle. Ei pidä myöskään unohtaa pieniä vaappuja, Nils Masterilta tai Rapalalta.

Kalastusluvat ja säännöt:
Katso ajankohtaiset tiedot Pohjois-Kymen Perhokalastajien sivuilta täältä.

Linkkejä:
Jaalan kunta

 

14,75 kg hauki jo käsissä – mitä tekee suomalainen kalastaja?

Tälle vastuulliselle kalamiehelle täytyy nostaa hattua peräti kahdesti. Ensin siitä, että noin komean kalan saa ylös ja toisen kerran siitä, että sen myös asianmukaisesti laskee takaisin!

Tuon kaliiberin kaloista on eniten iloa laadukkaana geenipankkina ja rajuina tärppeinä. Ruokakaloiksi nousee pienempää aivan kylliksi.

Tutustu tästä Suomen haukiseuraan ja katso, mitä voit itse tehdä haukikantojen hyväksi.