Artikkelit

Myllykoski ruskan aikaan

Vantaanjoen Myllykoski

Nurmijärvellä Hämeenlinnan moottoritien vieressä Nurmijärven liittymän kohdalla sijaitsee Myllykoski. Helsingistä autolla tulee matkaa sinne vain noin puoli tuntia.

Kosken kallioiset ja kivikkoiset rantamaisemat tuovat mieleen keskisuomalaiset taimenkosket. Kunnostusten ansiosta Myllykosken kalastusalueelle kertyy pituutta jopa 2,5 km, joten suurikaan väenpaljous ei haittaa kalastajia. Aina löytyy miehittämättömiä ottipaikkoja.

Mielenkiintoisimmat virrat löytyvät Myllykosken sillan yläpuoliselta alueelta. Suurin osa kalastajista jää ronkkimaan vastaistutettuja kaloja sillan tuntumasta. Viekkaimmat kalat ovat vaihtaneet maisemia heti istutuksen jälkeen ja asustavat alueen ylä- tai alapuolisilla pienillä virtapätkillä. Myös osa Nukarille istutetuista kaloista valahtaa alas Myllykosken yläpuolisille alueille.

Nurmijärven Myllykoski on Vantaanjoen koskialueista ehkä suosituin kalastuskohde. Vuosittain alueelle myydään n. 2000 kalastuslupaa. Alueella on taimenen pysyvä rauhoitus. Yleisin saaliskala on kirjolohi jota istutetaan pyyntikokoisena vuosittain n.1000 kappaletta. Harjus on myös kotiutunut koskialueelle verrattain hyvin. Alue on kokonaisuudessaan erityiskalastusalue, jolla kalastaminen on tarkkaan säänneltyä ja valvottua. Vain perhokalastus on sallittu.

Myllykosken alueelle istutetaan vuosittain kirjolohta yhteensä noin 1000 kiloa 200 kilon erissä kalastuskauden aikana. Istutettava kirjolohi on pääosin nk. jenkkikantaa. Kyseinen kanta on alkuperältään villein meillä olevista kannoista, jonka johdosta se ei sovellu laajempaan kaupalliseen kalankasvatukseen.

”Jenkkikirjon” ominaisuudet ovat aivan omaa luokkaansa. Se on kova taistelija ja sopeutuu erittäin nopeasti luonnon ympäristöön oppien ravinnon käyttöön jo vuorokauden kuluessa istutuksesta. Sen elinkaari ja selviäminen on selvästi tavallista kirjoa parempi. Lisäksi se on pirullisen vaikea pyydettävä. Tarkempaa ja valikoivampaa lohikalaa meikäläisistä vesistä tuskin löytää. ”Jenkkikirjo” voi pitää kokenuttakin perhokalastajaa täysin pilkkanaan.

Kaikki alueelle tulevat istutukset ovat peräisin tautitarkkailun piirissä olevilta laitoksilta.  Alueelle istutetaan myös taimenen poikasia.


Kalalajit:

Taimen, kirjolohi, turpa, harjus

Kalastusluvat:
Katso ajankohtaiset lupatiedot ja määräykset täältä.

Sijainti kartalla.

 

Tämä lyhyt koskipaikka on täynnä pieniä kuoppia, joissa taimenet lymyävät. Parhaimmillaan kalastus on aamuyöntunteina, jolloin kalat ovat uskaltaneet nousta ala olevasta suvannosta koskeen syömään. Saat kalaa isoilla streamereilla ja pohjassa uitetuilla larvoilla.

Jaalan kosket

Jaalan kunnan alueella on joukko kirkasvetisiä kalastuskohteita. Kirkkaan veden ansiosta kalamiehillä on suora näköyhteys kalojen vedenalaiseen maailmaan. Pienimuotoiset kristallinkirkkaat kosket soveltuvat hyvin vaativalle perhokalastajille.

Ehkä hienoimmat eteläisen Suomen koskikalastuskohteet sijaitsevat juuri Jaalassa. Vehmaiden lehtomaisemien läpi kulkee toinen toistaan kauniimpia koskivesiä.

Jaalan Sonnanjoen kosket ovat haasteellisia kalastettavia, ja sopivat hyvin vaateliaalle perhokalastajalle. Koskissa tavataan taimenia ja harjuksia. Tyypillinen saalis on noin mitantäyttävä taimen. Harjukset viihtyvät hyvin koskissa ja kasvavat nopeasti 30-40 hujakoille. Kirkkaan veden vuoksi kalastuksessa kannattaa käyttää pieniä hyönteisjäljitelmäperhoja ja kalastus kannattaa keskittää hämärän hetkille. Sonnanjoen kosket suuruusjärjestyksessään ovat Tuomaankoski, Myllykoski, Seppälänkoski, Kantokoski ja Jukakoski.

Puolakankoski soveltuu hyvin koko perheen kalastuspaikaksi. Koski on helposti saavutettava ja sen äärellä on tulipaikkakatos. Kalastettavaa koskea on noin 150 m. Leveyttä on 20-40 m. Kosken sivulla on saareke, josta käsin pääsee hyvin kalastamaan. Kosken pääuoma on useamman metrin syvyinen. Kalastusalueessa on niin hidas- kuin vuolasvirtaista koskea, joten kaloja on tavoitettavissa Puolakasta ympäri vuoden.

Kalalajisto:
Ahven, Hauki, Harjus, Taimen, Siika

Kalastuskausi alkaa Sonnanjoella jo kevättalvella sumukorentokalastuksella. Varsinainen taimenkausi alkaa salakoiden noustua koskiin, mikä tapahtuu yleensä juhannusta edeltävillä viikoilla. Perhokalastajan kannattaa varata mukaan todella pieniä mustia uppoperhoja ja pintaperhoja. Jaalan koskilla pärjää hyvin kevyillä perhoakalastusvälineillä ja pintasiimalla.

Puolakankoskelle kannattaa varata mukaan kevyet uistinkalastusvälineet tai perhokalastusvälineet. Uistimista pienikokoiset hopean väriset lipat ja lusikat toimivat hyvin taimenelle. Ei pidä myöskään unohtaa pieniä vaappuja, Nils Masterilta tai Rapalalta.

Kalastusluvat ja säännöt:
Katso ajankohtaiset tiedot Pohjois-Kymen Perhokalastajien sivuilta täältä.

Linkkejä:
Jaalan kunta

 

Puukoski

Merikarvianjoki

Merikarvianjoki on luonnonkaunis ja runsaskoskinen kalapaikka. Perho- ja uistinkalastukseen soveltuva joki on 15-50 metriä leveä. Kaikki Suomen jokikutuiset kalalajit lisääntyvät luontaisesti Merikarvianjoessa. Meritaimenella, lohella ja vaellussiialla on vapaa nousu 24 km pitkälle kalastusalueelle. Joessa on myös hyvin harjusta, jokitaimenta ja istutettua kirjolohta.

Merikarvianjoen kalakantoja hoidetaan monipuolisesti runsailla istutuksilla, kalastuksen säätelyllä sekä koskia kunnostamalla. Kalareissulle lähteminen katkaisee arjen virkistävällä tavalla. Varaa mieleisesi majoitus useista eri vaihtoehdoista. Majoituspalvelut löydät täältä.

Kalastusta ympäri vuoden sesonkien vaihdellessa!
Merikarvianjoen monilajinen lohikalasto, vaihteleva virtaama ja eri vuodenajat muodostavat kalastuksen kannalta vaihtelevan vuoden. Parhaiten onnistut, kun suunnittelet mitä ja miten aiot kalastaa. Meritaimen (1-10 kg) aloittaa nousun jokeen jo keväällä huhti-toukokuussa. Heinä-elokuun vaihteessa alkaa lohen ja meritaimenen syysnousu. Lohi (1-20 kg) nappaa parhaiten elo-lokakuussa. Vaellussiika nousee runsaslukuisena jokeen syys-lokakuussa. Harjusta ja jokitaimenta esiintyy ympäri vuoden. Kirjolohi (1-7 kg) istutetaan alueelle pyyntikokoisena. Istutukset tehdään avovesiaikaan viikoin välein yli kymmeneen paikkaan pienissä erissä.

Kalastuksen ohella Merikarvialta löytyy paljon muutakin tekemistä, näkemistä ja kokemista. Ja jos haluat yrityksesi asiakkaille, henkilökunnalle tai ihan vain omalle porukallesi helposti toteutettavan matkan, jossa on kaikki haluamasi asiat valmiiksi järjestetty, niin hoidamme sen ammattitaidolla. Tutustu jokeen esittelyvideon avulla.

Aluekuvaus:
Merikarviajoki kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen, jonka valuma-alue on 3438 km2 ja järvisyys ainoastaan 4,5 %. Merikarvianjoki alkaa Isojärven pohjoispäästä säännöstelypadolta ja laskee Selkämereen Merikarvian edustalla. Joen pituus on noin 27 kilometriä, pudotuskorkeutta mereen on 35 metriä ja keskivirtaama noin 15 m3/s.

Kalalajisto:
Harjus, Lohi, Taimen, Kirjolohi, Siika

Kalastusluvat:
Katso ajantasaiset lupatiedot täältä.
puh. +358 44 724 6440
email: kimmo.puosi@merikarvianjoki.fi
www: www.merikarvianjoki.fi
yhteyshenkilö: Kimmo Puosi, Toiminnanjohtaja

Sijainti