Artikkelit

Katso, miltä koski näytti 100 vuotta sitten: http://kalastus.com/artikkelit/vanhankaupunginkoski-nyt-ja-100-v-sitten

Vanhankaupunginkoski Helsingissä

Vantaanjoen ylpeys on Viikissä Tekniikanmuseon läheisyydessä kohiseva Vanhankaupunginkoski, joka on Vantaanjoen ensimmäinen korttikoski. Vanhankaupunginkoski laskee mereen kahdesta uomasta. Väliin jää Kuninkaankartanonsaari, jossa sijaitsee Tekniikanmuseo. Läntisessä haarassa vesi syöksyy yhä suojelunalaisen padon yli.

Vanhankaupunginkoski on 200 metriä pitkä ja pudotusta sillä on kuusi metriä. Kosken keskiosa on vuolas ja kivikkoinen koski, jossa kalastaminen on kielletty. Kosken niska alkaa maantiesillan yläpuolelta. Mietovirtainen niska asuttaa syksykuukausina lohia ja taimenia. Kosken parhaimpiin ottipaikkoihin kuuluu maantiesillan alunen. Siitä saadaan joka syksy useita isoja nousukaloja.

Toinen varteenotettava ”lohikuoppa” sijaitsee juuri rauhoitusalueen yläpuolisen niskan kohdalla. Kosken keskiosa on rauhoitettu kalastamiselta. Rauhoitusalueen jälkeen kalastusalue jatkuu kiivaimman kosken laannuttua. Yksi parhaista kalastuspaikoista sijaitseekin II-alueen alkupuolella, kävelysillan alapuolella Kuninkaankartanonsaaren kaakkoiskärjen niemekkeessä.

Korttikosken lupa-alue kattaa kosken niskalta aina Vanhankaupungin suvannon alkuun asti. Korttilupa koskeen on vuoropäivinä uistin- ja perhokalastajille. Koskessa suurin koukkukoko on 6.

Suvannossa saa kalastaa myös putkiperholla. Suurin sallittu koukkukoko on 4, ja mahdolliset houkutusvedot ovat suoritettava siten, että paino tulee pysyä pohjassa. Veneestä ja silloilta kalastaminen on myös kielletty.

Katso sijainti kartalla.

Luvat ja tiedustelut:
– Kosken äärellä sijaitseva Meri-Info 09 3108 7777
– Katso lupien hinnat, tarkat kalastussäännöt ja luvanostopaikat.

Vanhankaupungin kalastukseen liittyviä linkkejä:
Vanhankaupunginkoski 100 v sitten
Vanhankaupunginkoski.fi

Aluekuvaus:
Vanhankaupunginkoski sopii urbaanille kalamiehelle. Koski luo puitteet lohen- & taimenenkalastukseen keskellä kaupunkia. Viehekalastus Vanhankaupungin suvannossa sopii hyvin myös lapsiperheille tai liikuntarajoitteisille, sillä suvannon reunat ovat helppokulkuisia.

Kalalajisto:
Ahven, Hauki, Kuha, Lohi, Taimen, Kirjolohi, Siika

Lajisesonkeja:
– kuha =>toukokuu-kesäkuu
– lohi & taimen => syys-joulukuu
– siika => loka-marraskuu

Kalasää Helsingissä:

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Helsinki numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Ohje.

Kalastusvinkit:
Lohikaloja saadaan parhaiten koskesta vaapuilla ja perhoilla, kosken alapuolisesta suvannosta perhoilla ja lusikoilla. Hyviä väriyhdistelmiä ovat mm. oranssi-musta, kelta-oranssi ja punaisen erisävyt.
Keväällä kuhia saadaan kosken alapuolelta keltaisilla ja valkoisilla jigeillä. Lue lisää kuhan jigikalastuksesta.

 

Lestijoki

Lestijoki saa alkunsa Lestijärvestä ja virtailee mutkitellen noin 100 km matkan Pohjanlahteen. Lestijoen yhteisluvan piirissä on 40 koskea. Kosket soveltuvat hyvin perhokalastukseen ja kevyeen koskikalastukseen.

Joessa tavallisimpia saaliita ovat harjus, taimen ja kirjolohi. Harjus viihtyy hyvin joessa ja kasvaa paikoittain hyvinkin runsaslukuisina. Meritaimen on Lestijoen toivotuin saalis. Myös merilohta jokeen nousee pieniä määriä. Nousukaloja pyydetään Korpelan padon alapuolelta. Jokeen tehdään vuosittain mittavia taimenen poikasistutuksia.

Lestijoen alaosa virtailee osaksi asutusten lomassa. Alueella on muutamia pitkiä koskipätkiä. Runsaslukuisena alueella esiintyy harjusta ja kirjolohta. Alueella on myös mahdollisuus saada meritaimenia ja siikoja. Hiukan ylävirtaan päin mentäessä tulee vastaan vuolaita koskia, joista osa on korkeiden rantatörmien suojassa.

Korpelankoskeen ollaan rakentamassa kalatie vuosina 2012-2014, jolloin nousukalalla on mahdollisuus vaeltaa aina Lestijärveen saakka.

Joen keskiosa on suvantomaista ja Toholammin kohdalla laajentuu pieneksi Kirkkojärveksi. Alue sopii hyvin ongintapaikaksi. Päälajeina alueella ovat hauki ja ahven.
Joen yläosa on erämaista koskikalastusaluetta. Sykäräisestä alaspäin joki virtaa paikoin kanjonimaisessa uomassa. Joki on yläosassa kirkasvetistä ja koskissa viihtyvät hyvin kirjolohi, harjus ja taimen.

Katso kohde kartalla

Aluekuvaus:
Lestijoki tarjoaa monipuolista jokikalastusta aina taimenen koskikalastuksesta hauen suvantokalastukseen.
Lestijoen rannoille on rakennettu kalastajille keittokatoksia, tulipaikkoja ja laavuja, joissa on mahdollista yöpyä.

Kalalajisto:
Ahven, Hauki, Harjus, Lohi, Taimen, Kirjolohi

Kalastusluvat:
– Päivälupa 12 e, voimassa 24h
– Viikkolupa 25 e, voimassa 7vrk
– Vuosilupa 60 e, kalenterivuoden loppuun
Luvalla saa ottaa 2 lohikalaa/vrk.

Luvanmyyntipisteet:
Neste Sykäräinen ja Hirvikosken kurssikeskus.

Yhteisluvan saa kännyllä soittamalla numeroihin 0600-8-20691 (päivälupa) ja 0600-8-28199 (viikkolupa). Tarkemmat ohjeet saa kuuntelemalla numerossa annettuja ohjeita tai jokivarsien infotauluista.

Vuosiluvan ja muidenkin lupien hankinta onnistuu myös maksamalla lupamaksun Lestijoen yhteisluvan tilille 547109-422378. Tosite suoritetusta maksusta pitää olla matkassa kalastettaessa ja siinä maininnat kenelle lupa ostettu ja milloin kalastus alkaa.

Linkkejä Lestijoen kalastuksesta:
Kalastus.com Lestijoki
Kuvia ja tarinaa Lestijoelta

Yksi Etelä-Suomen parhaimmista perhokohteista

Karkkilan kosket

Karkkilassa on kaksi hienoa jokikalastusaluetta. Lopen kirkasvetisistä Keritys- ja Puneliajärvestä lähtöisin oleva Saavajoki. Toinen on Pyhäjärvestä lähtöisin oleva Karjaanjoki. Karkkilan kosket ovat Etelä-Suomen hienoimpia koskikalastuskohteita, vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Saavajoessa on kaksi varteenotettavaa koskikalastuskohdetta; Siikalankoski ja Katlakoski. Karjaanjoessa olevat kosket ovat Massakoski, Pitkälänkoski ja Maijalankoski. Joissa on luontaisesti lisääntyvä harjus – ja taimenkanta. Lisäksi Karjaanjoesta voi saada puronieriää. Yleisin kala on kuitenkin kirjolohi, joita istutetaan vuosittain jokiin yli 1000 kappaletta.

Karkkilan kosket ovat kalastettavissa vuoden ympäri. Myllykoskessa voi kalastaa keskellä talveakin, ja monet saavat Myllykosken suvannosta talvella hyviäkin saaliita. Toisin kuin useat muut eteläisen Suomen koskista Karkkilan koskien vesi ei samennu pahasti, vaikka sataisikin paljon. Toisin sanoen Karkkilan koskilla kannattaa käydä vuodenajasta riippumatta.

Pääasiallisesti lehtomaisemassa virtaava hieman humusvetinen koskikalastuskohde. Koskilla pärjää saapas varustein. Suositellaan etenkin perhokalastukseen ja kevyeen heittokalastukseen. Helposti saavutettavia kalastuskohteita ovat mm. Myllykoski, Siikalankoski ja Massakoski. Koskikalastuskohteet sopivat hyvin päiväretkeilykohteiksi. Alueella on tulipaikkoja ja laavu sekä kalastuskohteiden läheisyydessä kulkee luontoreittejä.
-Karkkilan koskista sanottua-

Monet koskista ovat mielenkiintoisia kalastettavia. Koskissa on paljon syviä kuoppia, niskoja ja suvantoja. Perhokalastajien iloksi Karkkilan koskiin istutettavat kalat oppivat nopeasti käyttämään luonnonravintoa hyväksi, ja ovat siten haasteellisia pyydettäviä. Yksi Karkkilan ylpeyksistä on harjus, joka menestyy joissa varsin hyvin. Saaliiksi saadaan ajoittain jopa yli 40 cm harreja. Harrit syövät mielellään pintaravintoa jopa syksyllä. Miltä tuntuisi kalastaa pintaperholla harjusta loka-marraskuussa? Parhaimpia harjuspaikkoja ovat mm. Myllykoski ja Massakoski.

Karkkilan kosket täyttävät vaativammankin kalamiehen vaatimukset. Koskilla on kuitenkin paikkoja, joissa perheen pienimmätkin pääsevät tutustumaan kalastuksen saloihin.

Katso kohde kartalla.

Viiden vuorokauden sää

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Karkkila numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Karkkila (0,84 E). Ohje.

Kalalajisto:

Harjus, Taimen, Kirjolohi, Puronieriä

Kalastusluvat:
– Vuorokausilupa 10 €
– Vuosilupa 50 €
– Lupia myyvät: Karkkilan Pyörä ja Moottori (Karkkilan keskusta, auki ma-pe) ja huoltoasema Masuuni ABC (24 h), Santasalontie 2.
– Masuunissa on lupa-automaatti, josta voi lunastaa luvan yhtä vuorokautta pidemmäksikin ajaksi.
– Karkkilan koskien vuorokausiluvat myös mobiililupina numerosta 0600-8-20909. Hinta on 15,07 euroa/vrk.

Kalastusmuodot:
– Uistin ja perho.
– Taimenen alamitta 60 cm ja harjus 40 cm.
– Saaliskiintiö 2 kalaa / vrk.
– Koskialueilla kahlaten tapahtuva kalastus on kielletty ajalla 10.9.-1.5.

Kalastusvinkit:
– Heittokalastukseen: pienet vaaput (Salmo) ja lipat (Bete Lotto) (hyviä värejä punainen, kupari ja messinki).  Toimiva lusikkauistin on esimerkiksi Helmi Räsänen, Kuusamon Uistin.
– Perhokalastukseen: kirjolohelle Leech ja värikkäät isot perhot. Taimenelle ja harjukselle pupat ja pintaperhot (Kuulapupa, Kivikoppa, Klinkhammer)

Taimenta saa Heinolan virroilta

Heinolan kalapaikat

Heinolan kauniit vesistöt kutsuvat sinut viettämään päivän vesillä vaikka kalastaen.  Jyrängönkoski on ainutlaatuinen urheilukalastusalue perho- ja uistinkalastajalle keskellä kaupunkimiljöötä. Ruotsalainen ja Konnivesi ovat laadukkaita uisteluvesiä, joista siiman päähän voi saada kirkaskylkisen taimenen tai järvilohen. Tunnelmallista kalastusta matkailija löytää Rautjärven kalastusalueelta, missä kirjolohet, ahvenet ja hauet vaanivat vieheitäsi. Heinolassa on kaikille sopivaa kalatsusta – vain tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta.

Ruotsalaisen ja Konniveden väliseen kalastusalueeseen kuuluu Jyrängönkoski, Pikkukoski ja 4 kilometriä Kymenvirtaa. Kalastusalueelle istutetaan taimenta ja kirjolohta. Lisäksi taimenia vaeltaa alueelle ympäröivistä järvistä ja mahdollisuudet suurtaimenen saamiseen ovat hyvät.

Ruotsalaisella ja Konnivedelle myydään vetouistelulupia. Vuosittain järviltä ja niitä yhdistävästä virrasta saadaan 4-6 kg taimenia. Taimenen ja kirjolohen ohella Kymenvirrasta on mahdollisuus saada myös järvilohta. Muista kalalajeista tavataan siikaa, haukea, ahventa ja lämpiminä kesinä myös kuhaa

Hauki ja kuha voivat kasvaa kookkaiksi, suurimmat saadut hauet ovat painaneet yli 10 kiloa ja kuhat yli 6 kiloa.

Rautjärven kalastusalue käsittää kaksi idyllistä istutusjärveä, Rautjärven ja Venejärven, jotka sijaitsevat vain 5 kilometrin päässä Heinolan keskustasta. Luontaisia lajeja järvissä ovat ahven ja hauki. Järviä hoidetaan istuttamalla kirjolohta. Lisäksi järvillä on laavuja, nuotiopaikkoja, polttopuita ja jätehuolto sekä käymälät.

Liikkumista helpottavat pitkospuut. Veneitä on vuokrattavissa Rautjärvelle.

puh. Heinolan kaupunki 03-849 3555
gsm. Heinolan kaupunki Metsätoimisto 0500-308 734
www: www.heinola.fi
yhteyshenkilö: Heinolan kaupunki, Reijo Hynninen

Kalastussää alueella:

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Heinola numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Tämän päivän kalastussään saat kirjoittamalla KALA Heinola (0,84 E). Ohje .

Katso ajankohtaiset tiedot kalastusluvista ja veneiden vuokraamisesta.

Yksi parhaimmista kalapaikoista on suvannon loppuliuku. Siitä voi saada niin kirjolohia kuin haukia.

Vantaajoen Ruutinkoski

Ruutinkoski sijaitsee Vantaan Haltialan tuntumassa, pari kilometriä ylävirtaan Tuusulantien ja Vantaanjoen risteämästä. Kosken monipuolisuuden ansiosta siellä varmasti viihtyvät niin perho- kuin uistinkalastajatkin.

Ruutinkoski virtaa luonnonsuojelualueen läpi. Rantapenkereellä kasvaa rehevä pensaikko ja lehtipuusto, jotka voivat tehdä liikkumisesta hankalan. Liikkumisen helpottamiseksi alueelle on kuitenkin tehty luontopolkuja, jotka yltävät rantakivikoillekin asti. Jos koskea haluaa kalastaa tehokkaasti, kannattaa varata mukaan kahluuvälineet.

Ruutinkoski on reilut 300 metriä pitkä. Pudotusta koskella on noin kolme metriä.

Kalastus on sallittu ainoastaan perho- ja uistinvälineillä Vantaan tai Helsingin kaupungin luvan hankkineille. Mato-onginta on mahdollista vasta suvantoalueella.

Kosken yleiskatsaus on monipuolinen. Niskalta alkavan pääuoman lisäksi kosken reunamilla on pieniä virtoja ikään kuin pieninä puroina. Vettä niissä on isollekin kalalle riittävästi.

Kosken keskiosaan mentäessä virrat yhtyvät yhdeksi noin 30 metriä leveäksi virraksi. Kivikkoinen, mietovirtainen ja monttuja sisältävä kosken keskiosa tarjoaa kaloille paljon piilopaikkoja.

Mietovirtaisen keskiosan jälkeen koski kapenee kosken kiivaimmaksi osuudeksi. Kuohuissa viihtyvät taimenet ja lohenpoikaset, kun taas harjukset ja kirjot ovat miehittäneet joen keskiosan.

Koski päättyy isoon suvantoon. Se on kosken kalaisin osuus. Kirjolohet parveilevat virran päässä ja tekevät iskujaan kosken suuhun.

Kalasto
Ruutinkosken kalasto on lohikalapitoinen. Ruutinkoski on ensimmäinen suuri koski, jonka nousulohet ja -taimenet kohtaavat pyrkiessään jokea ylöspäin. Nousukalat jäävät lepäämään kosken poteroihin – etenkin niskalla niiden on nähty syksyisin pintovan ahkerasti. Vuosittain koskesta saadaankin useita nousukaloja.

Vantaan kaupunki istuttaa kirjolohia jokeen. Tankkiauto käy tyhjentämässä sisältönsä pari kilometriä kosken alapuolella olevan Tuusulantien sillan alle.

Ruutinkosken niska on kuuluisa suurista turvistaan. Ne käyvät kesäiltoina perhomiesten pieniin pintaperhoihin.

Sijainti kartalla.

 

NUKARIN SAHANKOSKI

Nukarin kosket

Nukarin kylässä Nurmijärven kunnassa sijaitsee Nukarin koski. Se on Vantaanjoen vesistön suurin koskiosuus. Pituutta sille kertyy 2000 metriä ja pudotusta 25 metriä.

Nukarin kosket on yksi Vantaanjoen suosituimmista kalapaikoista. Etenkin perhomiehet ovat löytäneet sen mielenkiintoisena ja monipuolisena koskena.

Koski virtaa osittain vuolaana 25 m pudotuksesta johtuen. Kovan kosken lisäksi koskiosuudelta löytyy myös hidasvirtaista suvantoaluetta. Hienoja hidasvirtaisia koskialueita on erityisesti koskialueen loppuosassa. Varsinaisen koskialueen päätyttyä, kävele polkua alavirtaan. Siellä vastaan tulee pieniä virtoja, jotka ovat ilmisesti pohjalähteiden vuoksi sulana myös talvella.

Perho- ja uistinkalastajat löytävät varmasti omat mieluisat koskipätkänsä Nukarilta. Suvannot ovat pullollaan kirjolohia, jotka purevat ahnaasti perhoon ja UL-kalastajan pyydyksiin. Vuolaammissa koskissa taimenet ja harjukset ovat perhokalastajien saatavilla.

Melojan on valmistauduttava rantautumaan oikealle, länsirannalle ennen jalankulkusiltaa. Ohitus: polkua pitkin tielle, josta vasemmalle kosken yli urheilukentän tienhaaraan, josta oikealle takaisin rantaan. Kantomatka noin 1000 metriä. Rannoilla kiertää useita reittejä ja Vantaanjoen ylittää useita siltoja. Alueella on myös laavu.

Istutettuja ja luonnonkaloja
Nukarilla kalastaja saa varmasti vastinetta luvalleen. Koskeen istutetaan nimittäin vuosittain noin 2000 kg kirjolohia.

Vuotuisten harjusistutusten vuoksi harjuskanta Nukarilla on vahva. Vantaanjoen harjushan on tunnetusti nopeakasvuinen, joten mukavia harjussaaliita on Nukarilla odotettavissa. Nykyään jopa yli kolmekymppiset harjukset ovat perhomiehen arkipäivää.

Mielenkiintoisin kosken eläjä, paikallinen taimen, esiintyy melko runsaslukuisena Nukarin kosken kuohuissa. Mitantäyttäviin yksilöihin törmää kuitenkin harvoin, mutta kolmekymppinen nukarilainen pippurinen taimen ilahduttaa kalamiehiä harvakseltaan. Vapautathan taimenen, sillä se on uhanalainen!

Muista kalalajeista erityismaininnan ansaitsee turpa. Suurikokoiseksi kasvaneena se on mukava yllätys. Parhaiten niitä saa kosken rauhallisimmilta osuuksilta.

Haukeakaan ei saa unohtaa. Se puree silloin tällöin siimasi poikki suvantoalueilla.

Viehevihjeitä
Perhokalastus on suosituin kalastusmuoto Nukarilla. Perhomiehen valikoimasta tulisi löytyä perinteisten istariperhojen lisäksi ötökkäjäljitelmiä. Liitsisarjan perhoista mainittavimman arvoiset perhot ovat kuulapääleechit, zonkkerit ja tinselit. Pyytävimmät värit ovat olleet puna-kelta-mustasävyt. Nymfeistä mieluisin kirjoille on ollut Montana-nymfi 10-14 kokoluokassa.

Harjukset ja taimenet vaativat ötökkäjäljitelmiä. Pintaperhoista varmoja pyytäjiä ovat klinkhammertyyppiset perhot kokoluokassa 12-16. Pienistä uppoperhoista oliivin vihreä kuulapupa (12-14) on ollut kesäkautena antoisa perho harjuksen, taimenen ja kirjon onginnassa.

Nukari on miellyttävä kalapaikka myös Ul-kalastajille. Valkoiset kaksihäntäiset jigit ovat päätyneet monen kirjon viimeiseksi ateriaksi. Muista hyvistä väreistä keltainen ja punainen ovat olleet toimivia.

Pienillä lipoilla ja vaapuilla myös saadaan kalaa.

Kalatusluvat:
Nukarin SEO ja Jokelan Teboil.

Sijainti kartalla.

 

Myllykoski ruskan aikaan

Vantaanjoen Myllykoski

Nurmijärvellä Hämeenlinnan moottoritien vieressä Nurmijärven liittymän kohdalla sijaitsee Myllykoski. Helsingistä autolla tulee matkaa sinne vain noin puoli tuntia.

Kosken kallioiset ja kivikkoiset rantamaisemat tuovat mieleen keskisuomalaiset taimenkosket. Kunnostusten ansiosta Myllykosken kalastusalueelle kertyy pituutta jopa 2,5 km, joten suurikaan väenpaljous ei haittaa kalastajia. Aina löytyy miehittämättömiä ottipaikkoja.

Mielenkiintoisimmat virrat löytyvät Myllykosken sillan yläpuoliselta alueelta. Suurin osa kalastajista jää ronkkimaan vastaistutettuja kaloja sillan tuntumasta. Viekkaimmat kalat ovat vaihtaneet maisemia heti istutuksen jälkeen ja asustavat alueen ylä- tai alapuolisilla pienillä virtapätkillä. Myös osa Nukarille istutetuista kaloista valahtaa alas Myllykosken yläpuolisille alueille.

Nurmijärven Myllykoski on Vantaanjoen koskialueista ehkä suosituin kalastuskohde. Vuosittain alueelle myydään n. 2000 kalastuslupaa. Alueella on taimenen pysyvä rauhoitus. Yleisin saaliskala on kirjolohi jota istutetaan pyyntikokoisena vuosittain n.1000 kappaletta. Harjus on myös kotiutunut koskialueelle verrattain hyvin. Alue on kokonaisuudessaan erityiskalastusalue, jolla kalastaminen on tarkkaan säänneltyä ja valvottua. Vain perhokalastus on sallittu.

Myllykosken alueelle istutetaan vuosittain kirjolohta yhteensä noin 1000 kiloa 200 kilon erissä kalastuskauden aikana. Istutettava kirjolohi on pääosin nk. jenkkikantaa. Kyseinen kanta on alkuperältään villein meillä olevista kannoista, jonka johdosta se ei sovellu laajempaan kaupalliseen kalankasvatukseen.

”Jenkkikirjon” ominaisuudet ovat aivan omaa luokkaansa. Se on kova taistelija ja sopeutuu erittäin nopeasti luonnon ympäristöön oppien ravinnon käyttöön jo vuorokauden kuluessa istutuksesta. Sen elinkaari ja selviäminen on selvästi tavallista kirjoa parempi. Lisäksi se on pirullisen vaikea pyydettävä. Tarkempaa ja valikoivampaa lohikalaa meikäläisistä vesistä tuskin löytää. ”Jenkkikirjo” voi pitää kokenuttakin perhokalastajaa täysin pilkkanaan.

Kaikki alueelle tulevat istutukset ovat peräisin tautitarkkailun piirissä olevilta laitoksilta.  Alueelle istutetaan myös taimenen poikasia.


Kalalajit:

Taimen, kirjolohi, turpa, harjus

Kalastusluvat:
Katso ajankohtaiset lupatiedot ja määräykset täältä.

Sijainti kartalla.

 

Puukoski

Merikarvianjoki

Merikarvianjoki on luonnonkaunis ja runsaskoskinen kalapaikka. Perho- ja uistinkalastukseen soveltuva joki on 15-50 metriä leveä. Kaikki Suomen jokikutuiset kalalajit lisääntyvät luontaisesti Merikarvianjoessa. Meritaimenella, lohella ja vaellussiialla on vapaa nousu 24 km pitkälle kalastusalueelle. Joessa on myös hyvin harjusta, jokitaimenta ja istutettua kirjolohta.

Merikarvianjoen kalakantoja hoidetaan monipuolisesti runsailla istutuksilla, kalastuksen säätelyllä sekä koskia kunnostamalla. Kalareissulle lähteminen katkaisee arjen virkistävällä tavalla. Varaa mieleisesi majoitus useista eri vaihtoehdoista. Majoituspalvelut löydät täältä.

Kalastusta ympäri vuoden sesonkien vaihdellessa!
Merikarvianjoen monilajinen lohikalasto, vaihteleva virtaama ja eri vuodenajat muodostavat kalastuksen kannalta vaihtelevan vuoden. Parhaiten onnistut, kun suunnittelet mitä ja miten aiot kalastaa. Meritaimen (1-10 kg) aloittaa nousun jokeen jo keväällä huhti-toukokuussa. Heinä-elokuun vaihteessa alkaa lohen ja meritaimenen syysnousu. Lohi (1-20 kg) nappaa parhaiten elo-lokakuussa. Vaellussiika nousee runsaslukuisena jokeen syys-lokakuussa. Harjusta ja jokitaimenta esiintyy ympäri vuoden. Kirjolohi (1-7 kg) istutetaan alueelle pyyntikokoisena. Istutukset tehdään avovesiaikaan viikoin välein yli kymmeneen paikkaan pienissä erissä.

Kalastuksen ohella Merikarvialta löytyy paljon muutakin tekemistä, näkemistä ja kokemista. Ja jos haluat yrityksesi asiakkaille, henkilökunnalle tai ihan vain omalle porukallesi helposti toteutettavan matkan, jossa on kaikki haluamasi asiat valmiiksi järjestetty, niin hoidamme sen ammattitaidolla. Tutustu jokeen esittelyvideon avulla.

Aluekuvaus:
Merikarviajoki kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen, jonka valuma-alue on 3438 km2 ja järvisyys ainoastaan 4,5 %. Merikarvianjoki alkaa Isojärven pohjoispäästä säännöstelypadolta ja laskee Selkämereen Merikarvian edustalla. Joen pituus on noin 27 kilometriä, pudotuskorkeutta mereen on 35 metriä ja keskivirtaama noin 15 m3/s.

Kalalajisto:
Harjus, Lohi, Taimen, Kirjolohi, Siika

Kalastusluvat:
Katso ajantasaiset lupatiedot täältä.
puh. +358 44 724 6440
email: kimmo.puosi@merikarvianjoki.fi
www: www.merikarvianjoki.fi
yhteyshenkilö: Kimmo Puosi, Toiminnanjohtaja

Sijainti

Storträsk – kalapaikka Sipoonkorven kansallispuistossa

Moni kalamies mieltää pääkaupunkiseudun ainoiksi kalapaikoiksi meren ja Vantaanjoen, mutta kun alkaa tutkimaan tarkemmin karttaa ja netin ihmeellistä maailmaa löytyy useita muitakin kiinnostavia kalapaikkoja. Itse olen tyytyväinen asuinpaikkaani Vantaan itäosissa. Kotoani pääsee siirtymään melko suoraan Sipoonkorven kansallispuistoon. Pari vuotta alueella asuneena tajusin vasta nyt, että maastopyörälläkin siirtyen 30 minuutin ajomatkan päässä on Storträskin kalastuksenhoitoyhdistyksen talkoovoimin ylläpitämä lohilampi nimeltään Storträsk. Alueen maat omistaa Metsähallitus jossa yhdistys on vuokralaisena.

Lammen kalasto koostuu etupäässä istutetusta kirjolohesta sekä luontaisista ahven- ja haukikannoista. Seassa on myös jonkin verran taimenta, nieriää sekä siikaa. Säännöllisti lampeen istutetaan kirjolohta. Lupamaksut käytetään istutuksiin ja paikan ylläpitoon. Kahdentoistatunnin lupa maksaa 12e. Lammen etelärannalta löytyy nuotiopaikka, jonne kalastuksenhoitoyhdistys toimittaa puita. Puuvarasto sijaitsee nuotiopaikalta hieman etelään. Lisätietoja paikasta löytyy sivulta Stortrask.com

Olen vieraillut lammella muutaman kerran, saaliina vain kiukkuisia tärppejä. Lammen pintaliikenne on kuitenkin vihjannut, että suuriakin kaloja pinnan alla liikkuu. Kaloja lampeen istutetaan tasaisin väliajoin. Saaduista lupatuloista riippuen, kuitenkin tuhansia kiloja kevään – syksyn aikana. 

Kahdella kalastuskerralla olen tavannut lammen rannoilta 12 rantakäärmettä, yhden kyykäärmeen (senkin nilkasta), paljon sammakoita ja liskoja. Kun pimeys laskeutuu kaikkialla ympäristössä alkaa kiiltomatojen valonvälke.

Ja illan myötä, kun kehätien liikenne hiljenee, voi Helsingin kupeessa saada oikeasti lähes täydellisen erämaafiiliksen.

Kartta. ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit: N 6683057 E 398143

Kirjolohta pilkkimässä Vaajakosken Liekkilammella

Talvella ulkoilu lienee kahden kauppaa. Se on nimittiäin nyrkkitappelua motivaation ja pakkasen hampaiden terävyyden kesken. Pilkkimisestä kun on kyse ja lupa-asiat hoidettu hyvissä ajoin etukäteen tulee mittelöstä melkolailla tylsä. Tappelu oli niin hyvä, ettei pakkasmittaria edes näkynyt koko lauantaiaamuna. Lupa-asiat sen suhteen kunnossa, kun oli tarkoituksena käydä mittaamassa istukaskirjolohen viekkaus pakkaspäivänä. Pakkasen purevuus selviäisi tarkemmin vasta kotia tultaessa riippuen minkälaisen kassin kanssa matkaa poljettiin takaisin. Matkaa Vaajakosken liekkilammelle kertyi kuitenkin reilut seitsemän kilometriä.IMG_1215

Alusta asti oli selvää, että tärppien määrä saattoi jäädä pikkuisen normaalin ahvenparven aktiivisuuden taakse. Ensimmäinen tunti kuluikin lähinnä mielenlujuuden mittaamisen merkeissä. Onneksi repusta löytyi taas mielenlujiketta ja lämmikettä eli termoskahvia. Eivät vaan vielä ole keksineet mitenkä tuon kahvin saisi valumaan varpaisiin asti, sen verran kuitenkin pääsi kumpparin pohjasta villasukan läpi kylmä hohkamaan.IMG_1214

Vaan siinä kolmatta tuntia seistessä, saattoi jo aurinkokin päästä pilvenläpi hohkamaan. Vaan oli sen verran seesteinen hetki, että sitä katseen johdattamana mieli pääsi karkaamaan tuosta ongen latvasta pikkuisen toisenlaisiin ajatusmaailmoihin. Siinä vaiheessa heräsi patterin termostaatti ja lämpö lähti virtaamaan sellaista kyytiä, ettei se sitä vauhtia karannut edes vanhan kerrostalon ikkunanpielistä. Kyllä kävi taas luontoa kiittäminen, kun ovat kehittäneet ihmiselle ja varsinkin kalastamiseen taipuvaiselle nuorelle miehelle tämän reaktiojärjestelmän sillä seuraava kädenliike oli täysin vaistonvarainen. Tässä vaiheessa lahjakkaimmat osaavat jo arvata, että kyseessä oli vastaisku.

Pilkkireikä sattui olemaan sen verran matalassa kohdassa, että tuo jään lämpimämmällä puolella polskiva lohen serkku sattui olemaan aivan metrin etäisyydellä. Onnekas olin sen suhteen, että kala sai heti muutaman kierroksen jälkeen melkopian selville siiman paksuuden ja pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että nostokoukku löysi tiensä kiduskannen alle.IMG_1216

Seitsemän kilometriä ja -15 astetta pakkasta. Saattoi siinä iltapäivän hämärtyessä se vanha polkupyöräkin hieman natista jäisellä pyörätiellä, mutta sellaisesta ei juuri korvat välittäneet. Perunamuussi ja rasvattu pannu piti siitä huolen ja voitte olla varmoja, että ei unta tarvinnut iltasella etsiskellä. Sellaista se on pilkkiukon elämä.