Artikkelit

Katso, miltä koski näytti 100 vuotta sitten: http://kalastus.com/artikkelit/vanhankaupunginkoski-nyt-ja-100-v-sitten

Vanhankaupunginkoski Helsingissä

Vantaanjoen ylpeys on Viikissä Tekniikanmuseon läheisyydessä kohiseva Vanhankaupunginkoski, joka on Vantaanjoen ensimmäinen korttikoski. Vanhankaupunginkoski laskee mereen kahdesta uomasta. Väliin jää Kuninkaankartanonsaari, jossa sijaitsee Tekniikanmuseo. Läntisessä haarassa vesi syöksyy yhä suojelunalaisen padon yli.

Vanhankaupunginkoski on 200 metriä pitkä ja pudotusta sillä on kuusi metriä. Kosken keskiosa on vuolas ja kivikkoinen koski, jossa kalastaminen on kielletty. Kosken niska alkaa maantiesillan yläpuolelta. Mietovirtainen niska asuttaa syksykuukausina lohia ja taimenia. Kosken parhaimpiin ottipaikkoihin kuuluu maantiesillan alunen. Siitä saadaan joka syksy useita isoja nousukaloja.

Toinen varteenotettava ”lohikuoppa” sijaitsee juuri rauhoitusalueen yläpuolisen niskan kohdalla. Kosken keskiosa on rauhoitettu kalastamiselta. Rauhoitusalueen jälkeen kalastusalue jatkuu kiivaimman kosken laannuttua. Yksi parhaista kalastuspaikoista sijaitseekin II-alueen alkupuolella, kävelysillan alapuolella Kuninkaankartanonsaaren kaakkoiskärjen niemekkeessä.

Korttikosken lupa-alue kattaa kosken niskalta aina Vanhankaupungin suvannon alkuun asti. Korttilupa koskeen on vuoropäivinä uistin- ja perhokalastajille. Koskessa suurin koukkukoko on 6.

Suvannossa saa kalastaa myös putkiperholla. Suurin sallittu koukkukoko on 4, ja mahdolliset houkutusvedot ovat suoritettava siten, että paino tulee pysyä pohjassa. Veneestä ja silloilta kalastaminen on myös kielletty.

Katso sijainti kartalla.

Luvat ja tiedustelut:
– Kosken äärellä sijaitseva Meri-Info 09 3108 7777
– Katso lupien hinnat, tarkat kalastussäännöt ja luvanostopaikat.

Vanhankaupungin kalastukseen liittyviä linkkejä:
Vanhankaupunginkoski 100 v sitten
Vanhankaupunginkoski.fi

Aluekuvaus:
Vanhankaupunginkoski sopii urbaanille kalamiehelle. Koski luo puitteet lohen- & taimenenkalastukseen keskellä kaupunkia. Viehekalastus Vanhankaupungin suvannossa sopii hyvin myös lapsiperheille tai liikuntarajoitteisille, sillä suvannon reunat ovat helppokulkuisia.

Kalalajisto:
Ahven, Hauki, Kuha, Lohi, Taimen, Kirjolohi, Siika

Lajisesonkeja:
– kuha =>toukokuu-kesäkuu
– lohi & taimen => syys-joulukuu
– siika => loka-marraskuu

Kalasää Helsingissä:

Huomisen täsmäkalastussää:
Lähetä kännykälläsi viesti muodossa KALA 2 Helsinki numeroon 16161, ja saat ennusteen huomiselle päivälle. Ohje.

Kalastusvinkit:
Lohikaloja saadaan parhaiten koskesta vaapuilla ja perhoilla, kosken alapuolisesta suvannosta perhoilla ja lusikoilla. Hyviä väriyhdistelmiä ovat mm. oranssi-musta, kelta-oranssi ja punaisen erisävyt.
Keväällä kuhia saadaan kosken alapuolelta keltaisilla ja valkoisilla jigeillä. Lue lisää kuhan jigikalastuksesta.

 

Yksi parhaimmista kalapaikoista on suvannon loppuliuku. Siitä voi saada niin kirjolohia kuin haukia.

Vantaajoen Ruutinkoski

Ruutinkoski sijaitsee Vantaan Haltialan tuntumassa, pari kilometriä ylävirtaan Tuusulantien ja Vantaanjoen risteämästä. Kosken monipuolisuuden ansiosta siellä varmasti viihtyvät niin perho- kuin uistinkalastajatkin.

Ruutinkoski virtaa luonnonsuojelualueen läpi. Rantapenkereellä kasvaa rehevä pensaikko ja lehtipuusto, jotka voivat tehdä liikkumisesta hankalan. Liikkumisen helpottamiseksi alueelle on kuitenkin tehty luontopolkuja, jotka yltävät rantakivikoillekin asti. Jos koskea haluaa kalastaa tehokkaasti, kannattaa varata mukaan kahluuvälineet.

Ruutinkoski on reilut 300 metriä pitkä. Pudotusta koskella on noin kolme metriä.

Kalastus on sallittu ainoastaan perho- ja uistinvälineillä Vantaan tai Helsingin kaupungin luvan hankkineille. Mato-onginta on mahdollista vasta suvantoalueella.

Kosken yleiskatsaus on monipuolinen. Niskalta alkavan pääuoman lisäksi kosken reunamilla on pieniä virtoja ikään kuin pieninä puroina. Vettä niissä on isollekin kalalle riittävästi.

Kosken keskiosaan mentäessä virrat yhtyvät yhdeksi noin 30 metriä leveäksi virraksi. Kivikkoinen, mietovirtainen ja monttuja sisältävä kosken keskiosa tarjoaa kaloille paljon piilopaikkoja.

Mietovirtaisen keskiosan jälkeen koski kapenee kosken kiivaimmaksi osuudeksi. Kuohuissa viihtyvät taimenet ja lohenpoikaset, kun taas harjukset ja kirjot ovat miehittäneet joen keskiosan.

Koski päättyy isoon suvantoon. Se on kosken kalaisin osuus. Kirjolohet parveilevat virran päässä ja tekevät iskujaan kosken suuhun.

Kalasto
Ruutinkosken kalasto on lohikalapitoinen. Ruutinkoski on ensimmäinen suuri koski, jonka nousulohet ja -taimenet kohtaavat pyrkiessään jokea ylöspäin. Nousukalat jäävät lepäämään kosken poteroihin – etenkin niskalla niiden on nähty syksyisin pintovan ahkerasti. Vuosittain koskesta saadaankin useita nousukaloja.

Vantaan kaupunki istuttaa kirjolohia jokeen. Tankkiauto käy tyhjentämässä sisältönsä pari kilometriä kosken alapuolella olevan Tuusulantien sillan alle.

Ruutinkosken niska on kuuluisa suurista turvistaan. Ne käyvät kesäiltoina perhomiesten pieniin pintaperhoihin.

Sijainti kartalla.

 

NUKARIN SAHANKOSKI

Nukarin kosket

Nukarin kylässä Nurmijärven kunnassa sijaitsee Nukarin koski. Se on Vantaanjoen vesistön suurin koskiosuus. Pituutta sille kertyy 2000 metriä ja pudotusta 25 metriä.

Nukarin kosket on yksi Vantaanjoen suosituimmista kalapaikoista. Etenkin perhomiehet ovat löytäneet sen mielenkiintoisena ja monipuolisena koskena.

Koski virtaa osittain vuolaana 25 m pudotuksesta johtuen. Kovan kosken lisäksi koskiosuudelta löytyy myös hidasvirtaista suvantoaluetta. Hienoja hidasvirtaisia koskialueita on erityisesti koskialueen loppuosassa. Varsinaisen koskialueen päätyttyä, kävele polkua alavirtaan. Siellä vastaan tulee pieniä virtoja, jotka ovat ilmisesti pohjalähteiden vuoksi sulana myös talvella.

Perho- ja uistinkalastajat löytävät varmasti omat mieluisat koskipätkänsä Nukarilta. Suvannot ovat pullollaan kirjolohia, jotka purevat ahnaasti perhoon ja UL-kalastajan pyydyksiin. Vuolaammissa koskissa taimenet ja harjukset ovat perhokalastajien saatavilla.

Melojan on valmistauduttava rantautumaan oikealle, länsirannalle ennen jalankulkusiltaa. Ohitus: polkua pitkin tielle, josta vasemmalle kosken yli urheilukentän tienhaaraan, josta oikealle takaisin rantaan. Kantomatka noin 1000 metriä. Rannoilla kiertää useita reittejä ja Vantaanjoen ylittää useita siltoja. Alueella on myös laavu.

Istutettuja ja luonnonkaloja
Nukarilla kalastaja saa varmasti vastinetta luvalleen. Koskeen istutetaan nimittäin vuosittain noin 2000 kg kirjolohia.

Vuotuisten harjusistutusten vuoksi harjuskanta Nukarilla on vahva. Vantaanjoen harjushan on tunnetusti nopeakasvuinen, joten mukavia harjussaaliita on Nukarilla odotettavissa. Nykyään jopa yli kolmekymppiset harjukset ovat perhomiehen arkipäivää.

Mielenkiintoisin kosken eläjä, paikallinen taimen, esiintyy melko runsaslukuisena Nukarin kosken kuohuissa. Mitantäyttäviin yksilöihin törmää kuitenkin harvoin, mutta kolmekymppinen nukarilainen pippurinen taimen ilahduttaa kalamiehiä harvakseltaan. Vapautathan taimenen, sillä se on uhanalainen!

Muista kalalajeista erityismaininnan ansaitsee turpa. Suurikokoiseksi kasvaneena se on mukava yllätys. Parhaiten niitä saa kosken rauhallisimmilta osuuksilta.

Haukeakaan ei saa unohtaa. Se puree silloin tällöin siimasi poikki suvantoalueilla.

Viehevihjeitä
Perhokalastus on suosituin kalastusmuoto Nukarilla. Perhomiehen valikoimasta tulisi löytyä perinteisten istariperhojen lisäksi ötökkäjäljitelmiä. Liitsisarjan perhoista mainittavimman arvoiset perhot ovat kuulapääleechit, zonkkerit ja tinselit. Pyytävimmät värit ovat olleet puna-kelta-mustasävyt. Nymfeistä mieluisin kirjoille on ollut Montana-nymfi 10-14 kokoluokassa.

Harjukset ja taimenet vaativat ötökkäjäljitelmiä. Pintaperhoista varmoja pyytäjiä ovat klinkhammertyyppiset perhot kokoluokassa 12-16. Pienistä uppoperhoista oliivin vihreä kuulapupa (12-14) on ollut kesäkautena antoisa perho harjuksen, taimenen ja kirjon onginnassa.

Nukari on miellyttävä kalapaikka myös Ul-kalastajille. Valkoiset kaksihäntäiset jigit ovat päätyneet monen kirjon viimeiseksi ateriaksi. Muista hyvistä väreistä keltainen ja punainen ovat olleet toimivia.

Pienillä lipoilla ja vaapuilla myös saadaan kalaa.

Kalatusluvat:
Nukarin SEO ja Jokelan Teboil.

Sijainti kartalla.

 

Myllykoski ruskan aikaan

Vantaanjoen Myllykoski

Nurmijärvellä Hämeenlinnan moottoritien vieressä Nurmijärven liittymän kohdalla sijaitsee Myllykoski. Helsingistä autolla tulee matkaa sinne vain noin puoli tuntia.

Kosken kallioiset ja kivikkoiset rantamaisemat tuovat mieleen keskisuomalaiset taimenkosket. Kunnostusten ansiosta Myllykosken kalastusalueelle kertyy pituutta jopa 2,5 km, joten suurikaan väenpaljous ei haittaa kalastajia. Aina löytyy miehittämättömiä ottipaikkoja.

Mielenkiintoisimmat virrat löytyvät Myllykosken sillan yläpuoliselta alueelta. Suurin osa kalastajista jää ronkkimaan vastaistutettuja kaloja sillan tuntumasta. Viekkaimmat kalat ovat vaihtaneet maisemia heti istutuksen jälkeen ja asustavat alueen ylä- tai alapuolisilla pienillä virtapätkillä. Myös osa Nukarille istutetuista kaloista valahtaa alas Myllykosken yläpuolisille alueille.

Nurmijärven Myllykoski on Vantaanjoen koskialueista ehkä suosituin kalastuskohde. Vuosittain alueelle myydään n. 2000 kalastuslupaa. Alueella on taimenen pysyvä rauhoitus. Yleisin saaliskala on kirjolohi jota istutetaan pyyntikokoisena vuosittain n.1000 kappaletta. Harjus on myös kotiutunut koskialueelle verrattain hyvin. Alue on kokonaisuudessaan erityiskalastusalue, jolla kalastaminen on tarkkaan säänneltyä ja valvottua. Vain perhokalastus on sallittu.

Myllykosken alueelle istutetaan vuosittain kirjolohta yhteensä noin 1000 kiloa 200 kilon erissä kalastuskauden aikana. Istutettava kirjolohi on pääosin nk. jenkkikantaa. Kyseinen kanta on alkuperältään villein meillä olevista kannoista, jonka johdosta se ei sovellu laajempaan kaupalliseen kalankasvatukseen.

”Jenkkikirjon” ominaisuudet ovat aivan omaa luokkaansa. Se on kova taistelija ja sopeutuu erittäin nopeasti luonnon ympäristöön oppien ravinnon käyttöön jo vuorokauden kuluessa istutuksesta. Sen elinkaari ja selviäminen on selvästi tavallista kirjoa parempi. Lisäksi se on pirullisen vaikea pyydettävä. Tarkempaa ja valikoivampaa lohikalaa meikäläisistä vesistä tuskin löytää. ”Jenkkikirjo” voi pitää kokenuttakin perhokalastajaa täysin pilkkanaan.

Kaikki alueelle tulevat istutukset ovat peräisin tautitarkkailun piirissä olevilta laitoksilta.  Alueelle istutetaan myös taimenen poikasia.


Kalalajit:

Taimen, kirjolohi, turpa, harjus

Kalastusluvat:
Katso ajankohtaiset lupatiedot ja määräykset täältä.

Sijainti kartalla.